Sairaalan vuodeosasto 4 on suljettu 23.12.2024-6.1.2025.
Vuodeosasto 4 sulkeutuu 22.12.2024 klo 13.00.
Leikkausosasto, tarkkailu ja välinehuolto ovat suljettu 23.12.2024-6.1.2025.
Itsenäisyyspäivä perjantaina 6.12.2024.
Sairaalan vuodeosasto 4 sulkeutuu lauantaina 7.12.2024 klo 13.00.
Leikkaustoiminta jatkuu normaalisti 9.12.2024.
Fysioterapiapalveluita on saatavissa kaikkina arkipäivinä viikolla 52 ja 1.
Selkäviikon yleisöluento ti 15.10.2024 Kampin palvelukeskuksessa.
Luennoitsijana selkäortopedi Ville Puisto, Orton. Yhteistyössä Selkäliitto ja Orton.
Ville Puiston vastauksia luennon jälkeen esitettyihin yleisökysymyksiin:
1.Voisiko kerrata miten erottaa lonkan nivelrikon ja selkäydinkanavan ahtauman oireiden ero(t)?
Tavallisimpia oireita lannerangan alueen selkäydinkanavan ahtaumassa on alaselästä alaraajoihin säteilevä kipu, johon voi liittyä vastaavilla alueilla tuntuvaa puutumista ja pistelyä sekä kipujen pahentuminen ja voimattomuus jaloissa kävellessä. Lonkan nivelrikon tavallisin oire on kävellessä tuleva nivusen/pakaran kipu, joka helpottaa levossa.
2.Kaularangan ahtaumaleikkaus – tehdäänkö niitä ja auttaako kävelyvaikeuksiin?
Kyllä tehdään. Jos selkäydin on kaularangan tasolla puristuksissa on oireena yleensä puutumista ja pistelyä yläraajoissa, mutta oireena olla myös olla kävelyn vaikeutta ja jalkojen holtittomuutta. Kaularankaperäisten ongelmien hoito kuuluu neurokirurgian alaan.
3. Onko vinkkejä miten ilmaista kipu lääkärin vastaanotolla siten, että lääkäri ottaa sen tosissaan eikä vähättele kipua?
Selkäkivulle ei aina ole osoitettavissa tarkkaa syytä ja kyse voi olla myös selän toiminnallisesta ongelmasta. Muun muassa nämä voivat joskus vaikeuttaa selkävaivojen tulkintaa, kipua ei kuitenkaan tule vähätellä.
Lääkärin työtä auttaa, jos osaa kertoa tarkasti missä kohtaa vartaloa ja millaisissa tilanteissa kipu tuntuu, millä asteikolla kivun tuntee ja millaista haittaa kipu tuottaa arkeen, työhön, liikkumiseen tai nukkumiseen.
4. Miksi istumista tulee välttää selkäleikkauksen jälkeen?
Selän leikkausalueella on tavallisesti leikkauksen jälkeisinä viikkoina rasitusherkkyyttä ja kipeytymistaipumista, jota pidempään istuminen voi provosoida.
5. Itselläni kaularangassa kulumat ja madaltumaa vasenvoittoisesti sekä samat alaselässä plus kolme kolme pientä pullistumaa. Nyt alkaa istuminen olemaan hankalaa. Puutumista ja selän vinoutumista, eli hyvin hankalaa on. Miten pitää suhtautua. Eli lääkäriin uudelleen?
Kyllä lääkäriin kannatta hakeutua uudelleen, jos oireet pitkittyvät ja niistä on merkittävästi haittaa. Hoitomahdollisuuksia on hyvä kartoittaa, jos aiemmista hoidoista ei ole saanut riittävästi apua.
6.Voiko 24-vuotiaalla miehellä olla selkäydinkanavan ahtaumaa. Hermoperäistä kipua ollut useita vuosia. Kipu ilmenee paikallaan ollessa istuen tai seisten.
Kyllä voi olla. Tavallisin aiheuttaja siinä iässä on keskeisesti sijaitseva välilevyn pullistuma, kulumaperäiset ahtaumat ilmaantuvat tyypillisesti yli 50 vuoden iässä.
7. L4/5 prolapsi vasemmassa kontaktissa L4 hermojuureen , ei merkittävää ahtaumaa. Onko leikkausaihe?
Leikkaushoidon aihe on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Jos merkittävää hermopinnettä ei kuvantamissa ole havaittavissa, on leikkauksesta saatava hyöty epävarmempaa, eikä se yleensä ole ensisijainen hoitomuoto.
Selkäydinkanavassa sijaitseva keltainen ligamentti (ligamentum flavum) paksuuntuu välilevyn korkeuden menetyksen ja kulumamuutosten edetessä. Kun nikamavälin korkeus on kokonaan me
9. Lipomatoosi ydinkanavassa. Ennuste?
Lipomatoosin aiheuttamassa selkäydinkanavan ahtaumassa hermorakenteita ahtauttaa selkäydinkanavassa sijaitseva rasvakudos. Jos rasvakudosta saa kehosta vähennettyä painon pudotuksella, hermojen puristustila ja oireet sen myötä usein helpottavat. Leikkauksen tuoma apu lipomatoosin aiheuttamassa ahtaumassa on epävarmempaa mm. koska lipomaatosilla on taipumus uusia leikkauksen jälkeen.
Kesäolympialaisiin valmistautuminen käy tällä hetkellä kuumimmillaan, ja moni urheilija metsästää yhä kiivaasti paikkaansa olympiajoukkueessa. Lippunsa tapahtumassa ovat jo varmistaneet joukkueen lääkärit, Ortonin ortopedit Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen, jotka odottavat tulevaa pestiään innostuneina: onhan kyseessä kunniatehtävä, jota tehdään puhtaasta rakkaudesta urheilua kohtaan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia
ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen ovat Ortonissa toimivia kokeneita ortopedejä. Karilan erityisosaamista on urheilukirurgian lisäksi tekonivelkirurgia ja Räsäsellä erityisesti polven tähystys- ja olkapääkirurgia. Molempien mittava kokemus urheiluvammojen hoidossa juontaa juurensa heidän ammattiurheilijataustaansa: Karila on entinen MM-tason painija ja Räsänen yleisurheilija päälajinaan keskipitkän matkan juoksu.
Tulevat olympialaiset ovat Karilalle jo kuudennet, joissa hän toimii lääkärinä. Räsäselläkin on takana jo useammat vastaavat kilpailut lääkärin ominaisuudessa.
– Ensimmäistä kertaa olen ollut olympialaisissa itse urheilijana Suomen painijoukkueessa
vuonna 1992. Silloinen joukkuelääkäri piti meistä niin hyvää huolta, että nyt tavallaan maksetaan velkoja takaisin, Karila sanoo.
Suuren urheilujuhlan tunnelmaa aitiopaikalta
Monikaan ei välttämättä tiedä, että olympiajoukkueen huoltotiimin jäsenet, lääkärit mukaan lukien, toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.
– Kyseessä ei ole varsinaisesti työ. Hoidamme urheilijoita työksemme, mutta olympialaisiin lähdemme puhtaasti rakkaudesta urheiluun. Se on kunniatehtävä, jota ei tehdä rahan takia vaan mahdollisuudesta olla mukana edustamassa Suomea ja tukemassa urheilijoita, Karila ja Räsänen kertovat.
Heinäkuun lopulla koittava rupeama olympialaisissa kestää molemmilla noin 2–3 viikkoa. Olympiakylästä ei tuona aikana oikeastaan poistuta, ja Pariisin nähtävyyksiä saattaa korkeintaan nähdä vilaukselta kuljetusbussien ikkunoista. Harmaa arki on kokemuksesta kuitenkin hyvin kaukana.
– Elämme siellä omassa pienessä kuplassa. On aina hienoa nähdä, kuinka miljoonakaupungeissa hullaannutaan ja koko olympiakylä yhdessä elää ja hengittää urheilua. Tunteiden vuoristorata on suuri, ja koko joukkue kokee yhdessä niin voitot kuin pettymykset, Räsänen sanoo.
– Välillä siellä kentän laidalla jännittää enemmän kuin itse jännitti urheilijana, Karila lisää.
Tavoitteena tukea urheilijoita parhaaseen mahdolliseen suoritukseen
Sekä Karilalla että Räsäsellä on tuleviin kesäolympialaisiin yksi tärkein toive: että he olisivat joukkueen tarpeettomimpia henkilöitä, eli urheilijat pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina.
– Tietysti parasta olisi, ettei urheilijoille tulisi haavoja, vammoja tai vaikka flunssaa. Se on myös lääkärinä sydäntä särkevää, jos suoritus menee pilalle, vaikka flunssan takia, eikä meilläkään ole siihen mitään ihmerohtoja saatavilla, he toteavat.
Oma urheilutausta auttaa ymmärtämään olympialaisia kokemuksena myös urheilijan näkökulmasta. Vastaan voi tulla tilanteita, joissa joukkuelääkäri joutuu toppuuttelemaan urheilijaa, joka haluaa terveysriskinkin uhalla ottaa osaa kilpailuun.
– Olemme tosi inhimillisten asioiden kanssa tekemisissä, kun urheilijat ovat todella motivoituneita ja menestyksennälkäisiä. Oman taustamme vuoksi pystymme puhumaan samaa kieltä ja antamaan empatiaa oikeissa tilanteissa, Räsänen painottaa.
Millaista menestystä Suomelta voi sitten odottaa tulevissa kesäolympialaisissa? Sitä kumpikaan ei uskalla lähteä veikkaamaan.
– Urheilun suola on siinä, että voi sattua ihan mitä vain. Potentiaalisia voittajia voi olla yhdessä lajissa 6–8 urheilijaa. Se on aina päivän suorituksesta kiinni, mutta toki jos Suomi menestyy, on se myös meille suuri juhlan paikka.
Ortopedisiä erikoissairaanhoidon palveluja yksityisesti tuottavan sairaala Ortonin liikevaihto kasvoi vuoden 2023 aikana 24,3 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 19,7 % prosentin kasvua edellisvuodesta (20,2 meur). Tilikauden oikaistu liikevoitto oli 849 000 euroa.
Tekonivelleikkausten ennätysvuosi
”Ortonissa tehtyjen tekonivelleikkausten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2023 teimme yhteensä 1225 tekonivelleikkausta, eli reilut 100 leikkausta edellisvuotta enemmän. Tämä on ennätyksemme yli 10 vuoteen ja tekee Ortonista Suomen suurimman yksityisesti tekonivelleikkauksia tuottavan sairaalan. Volyymin kasvusta huolimatta olemme kyenneet pitämään hoitopalveluiden laadun korkeana hoidon turvallisuutta ja hoitotuloksia kuvaavilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi infektioiden määrä on pysytellyt alhaisella tasolla ja olemme valtakunnallisesti kärkeä tekonivelen alhaisen uusintaleikkausprosentin näkökulmasta” toteaa ylilääkäri Mikko Manninen.
Orton vakiinnuttanut roolinsa vaativan erikoissairaanhoidon yksityisenä tuottajana
”Keskittyminen vaativaan erikoissairaanhoitoon on haastanut Ortonin taloutta aikaisempina vuosina. Yksityinen terveyspalvelusektori on perinteisesti panostanut lyhyttä jälkihoitoa edellyttäviin nk. päiväkirurgisiin toimenpiteisiin. Orton on uinut vastavirtaan ja uskonut yksityisillä markkinoilla olevan tilaa myös raskaampaa infrastruktuuria, kuten 24/7 vuodeosaston ja lääkäripäivystystä edellyttävään toimintaan. Tämän takia Ortonissa voidaan tehdä tekonivelkirurgian lisäksi myös muuta vaativaa ja pitempää jälkihoitoa edellyttävää hoitoa kuten rankakirurgiaa” kertoo toimitusjohtaja Markus Orava. Arvokkaan lisän erikoissairaanhoidon palvelutarjontaan tuo HUSissa yksityisesti, virka-ajan ulkopuolella tehtävät toimenpiteet, joita Orton myös tarjoaa.
Orton on erikoissairaanhoitoon keskittynyt yksityissairaala. Tarjoamme ortopedian, kivunhoidon ja kuntoutuksen lisäksi myös HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan hoitopalveluja yksityisesti. Toimimme Helsingin Ruskeasuolla sekä HUSin eri sairaaloissa pääkaupunkiseudulla.
Paluuta huipulle rakentava jääkiekkoilija Jesse Puljujärvelle, 25, on tehty molempiin lonkkiin uudelleenpinnoitus New Yorkissa. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Karila Ortonista kertoo Ylen haastattelussa mitä lonkkien uudelleenpinnoituksessa tehdään. Karila useita kertoja toiminut Suomen olympiajoukkueen lääkärinä.
Tuomo Karila kertoo, ettei lonkkien uudelleenpinnoituksia tehdä Suomessa tällä hetkellä ollenkaan.
Viimeisimmässä Työterveyslääkäri-lehdessä 4/2023 julkaistiin ortopedi Heikki Östermanin artikkeli selkäpotilaan hoidosta.
Artikkelin johdanto:
Yleensä selkävaivojen hoito sujuu konservatiivisesti hoitosuositusten mukaan. Joskus oireilu ja työkyvyttömyys kuitenkin pitkittyvät eivätkä lääkitys ja seuranta enää auta. Milloin selän kuvantamistutkimuksia kannattaisi harkita ja milloin potilas pitäisi ohjata ortopedin konsultaatioon ja leikkausharkintaan?
Tutkimusryhmämme vastaanotti 11.1.2024 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön 20 000 € apurahan lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Tieteellinen tutkimusryhmä koostuu Ortonin, HUSin, Jyväskylän yliopiston ja 4Fysio Oy:n tutkijoista.
Tutkimuksemme aihe on fasciamanipulaatio cerebral palsy (CP)-lapsen kuntoutuksessa.
Tarkoituksena on tehdä laadullinen haastattelututkimus CP-lapsen vanhemmille ja fysioterapeutille ja havainnoida, miten faskiamanipulaatio vaikuttaa tutkittavan koulunkäyntiin, arjessa selviytymiseen ja kuntoutumiseen.
Tieteellinen tutkimus Ortonissatehdään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puitteissa. Väitöstutkimukset julkaistaan osana omaa Tieteellinen tutkimus Orton -julkaisusarjaa. Tutkimuksen avulla kehitetään Ortonin hoidon vaikuttavuutta ja seurataan hoitotuloksia. Tuloksia hyödynnetään terveydenhuollon kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Riippumaton tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin STM:n valtion yliopistotasoisille tutkimuksille valtion tutkimusrahoitus -järjestelmästä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka edistää lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvointia Suomessa sekä ylläpitää Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa kotimuseota.
Juulian työparina toimivalle Cremalle on opetettu haistamaan ja ilmaisemaan biomarkkereiden muutos kiputilanteessa. Koira ilmaisee asiasta niin kauan kunnes kipua hoidetaan tavalla, joka auttaa.
Tästä kivunilmaisusta hyötyvät eniten henkilöt, joiden kiputilanne vaihtelee kovasti ja kipu nousee yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Creman kanssa voidaan tehdä myös aktiivista harjoittelua, jossa vain mielikuvitus on rajana.
Creman vastaanottoajat ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kerrallaan 60 min, josta aktiivista työskentelyä koiran kanssa on 30 min. Tämän jälkeen Cremalla on ”lakisääteinen” tauko.
Creman aikojen varaus tapahtuu joko puhelimitse numeroon 040 6300 740 tai voit jättää soittopyynnön tekstiviestitse tai Juulian sähköpostiin.
Tarjoamme polikliinista moniammatillista kuntoutusta ja kipupotilaiden polikliinisia kuntoutusarvioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympärivuorokautisesti, eli talossa yöpymisen mahdollisuus päättyy vuoden vaihteessa.
