Arvostettu yhdysvaltalainen Newsweek listaa Ortonin 10. parhaan sairaalan joukkoon Suomessa.
Edellä ovat vain isot julkisen puolen yliopisto- ja keskussairaalat. HUS sijoittui suomalaisten sairaaloiden ykkössijalle.
Lue enemmän Newsweekin sivuilta.
Orton
Muutoksia Ortonin kuntoutuspalveluissa
Tarjoamme polikliinista moniammatillista kuntoutusta ja kipupotilaiden polikliinisia kuntoutusarvioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympärivuorokautisesti, eli talossa yöpymisen mahdollisuus päättyy vuoden vaihteessa.
Tiedotamme uusista kuntoutusmuodoista lähiaikoina tarkemmin.
Tiedustelut
Kuntoutusyhteyshenkilö Johanna Holma puh. 0400 245477 tai kuntoutus@orton.fi.
Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen
Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tarkoittaa botox-pistosta, joka ohjataan ruokatorven yläsulkijan lihakseen.
Röyhtäily on luonnollinen osa ihmisen elämää
Pienellä osalla ihmisistä on kuitenkin ongelmana kyvyttömyys röyhtäistä. Vaiva on pitkään ollut huonosti tunnettu, mutta viime vuosina sitä ovat tutkineet niin korva-, nenä- ja kurkkutautien, gastroenterologian kuin foniatrian asiantuntijatkin.
Taudista on kertynyt lisääntyvästi uutta tietoa. On osoitettu, että röyhtäisykyvyttömillä potilailla ruokatorven yläsulkija ei avaudu normaalisti, ja vatsalaukusta ulos pyrkivä ylimääräinen ilma ei pääse ylöspäin. Hyvänä hoitomuotona röyhtäisykyvyttömyyteen käytetään botox-pistosta, joka ohjataan juuri kyseiseen ruokatorven yläsulkijan lihakseen. Ortonilla vaivaa hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri Ahmed Geneid, jolla pitkä kokemus röyhtäisykyvyttömyyden hoidosta Ääniklinikalla.
Sonja sai avun botox-hoidosta
Sonja on nuorehko, muutoin terve ihminen, joka on kärsinyt ongelmasta pitkään.
-Vaiva on minulla ollut niin kauan kuin muistan. Se on heikentänyt elämänlaatua ja aiheuttanut hyvin epämukavaa oloa – erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, joissa on syötävää ja juotavaa tarjolla. Huono olo on ilmennyt voimakkaana ilmanpaineen tunteena rintalastan takana ja vatsan turvotuksena, puristavana kurkussa. Ruokatorvesta voi kuulua hassuja ääniä.
Oireiden perusteella Ortonissa todettiin, että Sonjalla on selvä röyhtäyskyvyttömyys (R-CPD). Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tehtiin Sonjalle Ortonin Ääniklinikalla.
Nukutus
Nukutuksessa tehdyssä toimenpiteessä ruokatorven yläsulkijan lihakseen pistettiin botoxia, joka ikään kuin lamautti lihaksen tilapäisesti. Sen jälkeen lihas ”oppi” toimimaan siten kuin sen pitää. Nyt sulkija avautuu normaalisti silloin, kun vatsalaukussa olevan ylimääräisen ilman pitää päästä ruokatorvesta ylöspäin ja pois elimistöstä.
– Leikkaus meni kaikin puolin hyvin, ja minulla oli koko ajan hyvin turvallinen olo. Vointiani seurattiin tarkkaan.
Arjen helpotus
Sonja on lopputulokseen tyytyväinen.
– Toimenpide on ehdottomasti helpottanut arkeani. En edelleenkään ole kyennyt ”isoon ja miehekkääseen” röyhtäisyyn, mutta esimerkiksi vichyä juodessani ilmaa pääsee poistumaan ruokatorven kautta, eikä samanlaista turvotusta ja muita ikäviä tuntemuksia pääse syntymään.
– On kiva, että kuumana päivänä voin juoda lasin vichyä tai juhlistaa ystävää lasillisella skumppaa ilman, että tarvitsee miettiä, koska tulee huono olo ja poistua sitten kesken kaiken.
Kela-korvaukset muuttuivat – lue lisää
Arvoisa Asiakkaamme,
Ortonin Kelan sv-korvauskäytännöt muuttuivat 15.1.2021. Tämän lisäksi korvauskäytäntöihin tuli uusia muutoksia 1.1.2023 alkaen.
Ortonin vastaanotot Siltasairaalassa ja Syöpäkeskuksessa
Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.
Syöpäkeskuksessa puolestaan osa Ortonin syöpälääkäreiden vastaanotoista on nyt uudisrakennuksen 4. kerroksessa.
Ortonin vastaanottoja uudessa Siltasairaalassa pitävät neurokirurgit Mika Niemelä ja Anna Piippo-Karjalainen.
Syöpäkeskuksessa vastaanottoja pitävät mm. syöpätautien erikoislääkärit Leena Kankaanranta ja Tarja Ruotsalainen. Katso kaikki syöpätautien asiantuntijat tästä.
Ortonin ja HUSin yhteistutkimus voitti ISSL-palkinnon
Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla ja se on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022.
Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.
Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?
Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus 8-, 11- ja 18- vuotiaina.
Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.
Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys
Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.
”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.
Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.
Tutustu tutkimukseen: Aavikko A, Lohman M, Ristolainen L, Kautiainen H, Österman K, Schlenzka D, Lund T. ISSLS prize in clinical science 2022: accelerated disc degeneration after pubertal growth spurt differentiates adults with low back pain from their asymptomatic peers. Eur Spine J 2022 May;31(5):1080-1087
Tutkimusryhmä: LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS
Fysiatri Kristiina Kokkonen on Vuoden Auttaja
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.
Kristiina Kokkonen on valmistunut fysiatrian erikoislääkäriksi vuonna 2014 ja työskennellyt Ortonissa siitä alkaen. Ennen lääketieteen opintoja hän opiskeli myös fysioterapeutiksi.
Selkäydinkanavan ahtauman hermovapautus tavallisin selkätoimenpide
Pitkään jatkunut katkokävely, jalkojen puutuminen ja voimattomuus voivat olla selkäydinkanavan ahtauman oireita. Näiden oireiden vuoksi moni eläkeikäinen ihminen hakeutuukin Ortoniin kokeneiden selkäortopedien vastaanotolle.
Selkäydinkanavan ahtauman hermovapautus on Ortonin yleisin selkätoimenpide, kertoo ortopedian erikoislääkäri Heikki Österman. Hänen lisäkseen selkäleikkauksia Ortonissa tekee kollega Ville Puisto. Muita tyypillisiä selkäleikkauksia ovat välilevyn pullistuman poistoleikkaus sekä selän luudutusleikkaus.
Nopeasti vastaanotolle –
leikkaukseen muutaman viikon sisällä
Selkävaivoihin erikoistuneen ortopedin vastaanotolle Ortonissa pääsee tällä hetkellä samalla tai seuraavalla viikolla. Jos päädytään leikkaushoitoon, on se mahdollista järjestää muutamien viikkojen varoitusajalla.
Mitatusti laadukasta selkäkirurgiaa
Ortonissa selkäleikkausten tuloksia on seurattu systemaattiseesti vuodesta 2010 lähtien. Esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman vapautusleikkauksessa vuonna 2012 olleista potilaista yli 75 % koki leikkaustuloksen hyväksi viisi vuotta leikkauksen jälkeen. Välilevyn pullistumaleikkauksen kokeneista yli 90 % oli tyytyväinen leikkaustulokseen viisi vuotta leikkauksen jälkeen.
Selkäleikkausten laadun seuranta jatkuu. Ortonissa seurataan myös ns. selkäydinstimulaattorihoidon tuloksia.
Teräsvaari sai työkykynsä takaisin
Hermopinteen aikaansaanut nesterakkula poistettiin – kivut hävisivät
Pauli Kääriäinen on Kotkan suunnalla asuva, hyväkuntoinen 78-vuotias yrittäjä, joka painaa vielä täyttä päivää hyvillä mielin.
Joulukuussa 2019 kuitenkin arjen touhut katkesivat kuin seinään. Selkä-, pakara- ja alaraajakivut iskivät yhtäkkiä voimalla ja mies pystyi hädin tuskin liikahtamaan.
Yksityisellä lääkäriasemalla Kotkassa selvisi kivuille syy: kuluman seurauksena syntynyt nikamavälin hermojuurta painava nesteinen rakkula eli synoviaalikysta. Ne ovat oireilevina harvinaisempia kuin lannerangan välilevyluiskahdukset.
– Kivut olivat sietämättömät ja halusin hoitoon heti kun mahdollista. En halunnut jäädä jonottamaan leikkausta pitkäksi aikaa.
Kääriäisen sairaanhoitajatytär selvitteli yhdessä kotkalaisen lääkärin Kalervo Nykäsen kanssa vaihtoehtoja ja toi kivuliaan isänsä Helsinkiin HYKSin yksityissairaalaan neurokirurgian professorin Mika Niemelän vastaanotolle.
– Heti minut nähdessään Niemelä totesi, että hyvä mies, teidän pitää päästä leikkaukseen ensi tilassa ja kivut jäävät silloin tänne, kertoo Kääriäinen.
Leikkaus tehtiin viikon sisällä vastaanottokäynnistä. Se tehtiin Töölön sairaalan neurokirurgisella leikkausosastolla virka-ajan ulkopuolella, kuten kaikki HYKSin yksityissairaalan leikkaukset. Silloin tiloissa ei ole julkisen puolen suunniteltua leikkaustoimintaa.
Synoviaalikystan poisto on leikkauksena varsin yksinkertainen.
”Nikamaväliin mennään pienestä reiästä selkäpuolelta ja hermojuurta painava nesterakkula poistetaan, näin hermopinne saadaan helpottamaan”, kertoo Niemelä.
Nopea toipuminen takaisin arkeen
Kääriäinen toipui Töölön sairaalassa yhden vuorokauden. Hän on hoitoonsa enemmän kuin tyytyväinen.
– En voi kyllin kiittää. Niemelän toiminta oli aivan ensiluokkaista, samoin koko muun henkilökunnan. Ja mikä parasta, pahat hermokivut jäivät leikkauspöydälle, sanoo Kääriäinen.
Tammikuun 2020 puoliväliin mennessä arki on palautunut kutakuinkin uomiinsa. Pauli Kääriäinen puuhailee jälleen töidensä parissa, mm. omistamallaan kirpputorilla.
– Kyllä peruspäivän mittaan kertyy yli 10 000 askelta, se riittää minulle kuntoiluksi, hän naurahtaa.
Kaularankaleikkaus palautti hyvän arkielämän
Ravintoloitsija Kimmo Bergman oli viettänyt aktiivista elämää, kunnes kesällä 2019 tapahtui jotain. Äkillisesti alkaneet ja nopeasti pahentuneet kivut olkapään alueella ja koko käsivarressa aina ranteeseen ja sormiin saakka muuttivat arkielämän täysin. Hän joutui varsin nopeasti jäämään sairauslomalle.
“Vaiva esti normaalin elämän käytännössä täysin. Yöunet rajoittuivat muutamaan tuntiin, mikä nopeasti näkyi tuskaisuutena ja kärsimättömyytenä. Olin aiemmin aktiivinen kuntourheilija, mutta nyt koin pienestäkin tärähdyksestä lähes sietämätöntä kipua, minkä seurauksena liikkuminen rajoittui lähinnä ”hiipimiseen” paikasta toiseen.”
Magneettikuvassa vaivan syyksi selvisi kaularangan välilevyn pullistuma, johon leikkaushoito auttaa hyvin, jos vaiva ei hellitä seurannassa.
Kipujen keskellä kärsivällisyys oli koetuksella ja Bergman halusi päästä toimenpiteeseen nopeasti.
’‘Hankin internetin kautta tietoa mahdollisuuksista päästä leikkaukseen yksityisen sektorin kautta ja keskusteltuani vaihtoehdoista minua siihen saakka hoitaneen ortopedin kanssa päädyin ottamaan yhteyttä HYKSin yksityissairaalaan.”
Professori ja neurokirurgian erikoislääkäri Mika Niemelä on kokenut asiantuntija alallaan ja hän suoritti Bergmanin kaularankaleikkauksen.
”Kaularankaleikkauksessa poistetaan pullistuman lisäksi kulunut nikamavälilevy ja korvataan keinokappaleella, mikä estää nikamien painumisen yhteen. Näin saadaan hermojuuripuristus hellittämään ja oireet vähenemään”, kertoo Niemelä.
Arki normalisoitunut
Nyt leikkauksesta on kulunut vajaat kaksi kuukautta, ja Bergman on tyytyväinen.
“Leikkaus onnistui ja jatkuva särky on poistunut. Olen toipunut hyvin.”
Kuukauden kuluttua leikkauksesta Kimmo Bergman palasi töihin ja myös liikkuminen omien lempiharrastusten uinnin ja laskettelun parissa on jo alkanut. Keväämmällä kuvaan tulee myös pyöräily.
“On ollut yllätys, mitä muutaman kuukauden liikkumattomuus tekee fyysiselle kunnolle, mutta uskon muutaman kuukauden kuluttua olevani aika lailla ennallani.”
Hyvää huolenpitoa ja osaamista
Kimmo Bergman kokee saaneensa ensiluokkaista huolenpitoa HYKSin yksityissairaalan potilaana.
“Toiminnan ammattimaisuus ja henkilökunnan osaamisen taso tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ensimmäisestä puhelinsoitosta lääkärin viimeiseen kontrolliyhteydenottoon saakka minusta huolehdittiin hyvin.”
“Niin itse leikkaustiimi, hoitohenkilökunta kuin asioihin liittyvä toimistohenkilökuntakin oli ystävällistä ja otti hienosti huomioon tilanteen ainutlaatuisuuden potilaalle.”
Katso video kaularankaleikkauksesta: