Selkäkivusta ei kannata jäädä kärsimään. Kivun syyn tunnistaminen, kuntouttamisen aloittaminen ja asiantuntijan tuki auttavat normaaliin elämään paluussa.
Selkäkipu on viheliäinen mutta usein vaaraton vaiva. Jopa 80 prosenttia ihmisistä kärsii selkäkivusta elämänsä aikana. Useimmissa tapauksissa selkäkipu paranee ajan kanssa, mutta vakavien oireiden erottaminen vaarattomista auttaa hakeutumaan hoitoon viipymättä silloin, kun siihen on tarve.
Milloin hoitoon?
Jos selkäkipu ei ole sietämätöntä eikä siihen liity vakaviksi luokiteltavia oireita, voi tilanteen kohentumista odotella rauhassa pari viikkoa.
”Sängyn pohjalle ei kannata jäädä, vaan normaaliin arkiaktiivisuuteen tulisi palata niin pian kuin mahdollista. Kivunhoito aikaisessa vaiheessa on hyvä asia. Oloa voi kohentaa miedoilla kipulääkkeillä, kuten ibuprofeenilla tai parasetamolilla, ja liikuskelemalla kevyesti”, toteaa Ortonin selkäortopedi Ville Puisto.
Jos tilanne ei parane, tulisi asiantuntijalle hakeutua viimeistään kuuden viikon päästä kivun alkamisesta. Ajoissa aloitettu hoito ja kuntoutus voivat parhaassa tapauksessa estää kivun kroonistumisen.
”Selkäkipujen hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä. Hoidon ennuste on usein parempi, jos diagnoosi on kohdallaan ja hoito aloitettu ajoissa. Lääkärin lisäksi fysioterapeuteista on paljon apua. He osaavat neuvoa sopivia kuntouttavia liikkeitä sekä tuoda varmuutta niiden suorittamiseen”, Ville Puisto vinkkaa.
1. Äkillinen alaselkäkipu
Äkillisen alaselkäkivun taustalta löytyy usein lihasjumeja, lihaskramppeja ja venähdyksiä. Noidannuolta, eli äkillisesti alkanutta, terävää kipua on voinut edeltää hyvinkin mitättömältä tuntunut liike. Lihasjännitystiloista aiheutunut kipu ei säteile raajoihin.
Valtaosa selkäkivusta on juuri tällaista: vaaratonta. Lihasjännitystilat helpottavat parissa viikossa kotihoidolla, eli miedoilla kipulääkkeillä sekä normaaliin arkiliikkumiseen palaamalla. Jos kipu ei muutamassa viikossa hellitä, voi hoitopolun aloittaa hakeutumalla yleislääkärille. Jos tilannetta haluaa selvittää erikoislääkärin kanssa, on fysiatri hyvä valinta.
Lääkäriin kannattaa mennä etenkin silloin, jos äkillinen selkäkipu on seurausta loukkaantumisesta, ja on syytä epäillä murtumaa, tai selkäkipuun liittyy vakavia oireita. Tällöin päivystys on oikea osoite.
2. Jatkuva ristiselässä tuntuva selkäkipu
Ristiselän kipu voi olla seurausta joko rasituksesta tai loukkaantumisesta. Jos selkä on kipeytynyt äkillisen vamman seurauksena ja kipu on voimakasta, ei hoitoon hakeutumisessa kannata viivytellä.
Suureen osaan selkäkivuista ei pystytä antamaan aivan tarkkaa diagnoosia. Yleensä ristiselän kiputilat eivät ole sen vaarallisempia kuin muutkaan alaselän alueen kivut.
Arkiliikkumista kannattaa jatkaa. Kivun kanssa kärvistelystä ei kuitenkaan ole hyötyä, joten oloa voi helpottaa apteekin miedoilla kipulääkkeillä. Jos tilanne ei 2–6 viikossa parane, voi alaselkäkivun syytä lähteä selvittämään joko yleislääkärin tai fysiatrin vastaanotolla. Paranemista auttaa usein jo tieto siitä, ettei kyse ole mistään vakavammasta. Tämä auttaa ylläpitämään positiivista mielialaa, ja hyvät kotiohjeet tukevat kuntoutumisessa.
3. Jalkaan säteilevä kipu
Säteilykipu on usein hermopuristuksen tai hermoärsytyksen merkki. Hermosäteilyoireet alkavat usein pakaran ja alaselän risteämiskohdasta, ja ne säteilevät jalkaan.
Kivun aiheuttajia voi olla monia, ja juurisyy voi löytyä alaselästä. Yksi hermojuurioireen aiheuttaja on välilevypullistuma, joka painaa selän hermojuurta.
Säteilyoireet voivat tuntua epämiellyttäviltä, vaikka ne harvoin ovat merkki vakavasta sairaudesta. Kipu voi helpottaa tietyssä lepoasennossa, mutta paikoilleen ei silti kannata jäädä. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos kipu ei helpota omahoidolla muutamassa viikossa, tai siihen liittyy vakavia oireita. Erikoislääkäreistä säteilykipuun ovat erikoistuneet erityisesi ortopedit sekä neurokirurgit. Lääkäri arvioi, mitä säteilykivussa kannattaa lähteä tutkimaan ja mahdollisesti kuvantamaan. Jos kyse ei ole loukkaantumisesta, ohjataan potilas usein magneettitutkimukseen.
4. Pakaraan säteilevä kipu
Pakarassa tuntuvassa kivussa voi olla kyse joko hermopuristuksesta tai alaselän ongelmasta. Selkä- ja alaraajansäteilykivuista puhuttaessa pakara on usein raja-aluetta. Ongelma ei useinkaan ole itse pakarassa, vaan sen syy voi olla johdettavissa lonkkaan tai selkään. Alaselkäkipu voi helposti tuntua myös pakaran yläosassa.
Hermosäteilyoireet alkavat pakaran ja alaselän risteämiskohdasta, ja säteilevät siitä alaraajaan. Säteilykivun kohdalla on syytä muistaa, ettei se yleensä ole säteilemätöntä selkäkipua vaarallisempaa.
Hoitoon kannattaa hakeutua samoin perustein kuin muissakin selkäkivuissa. Jos kipu pysyy hallinnassa miedoilla kipulääkkeillä, eikä muita vakavia merkkejä ole, voit odottaa kahdesta kuuteen viikkoa ennen hoitoon hakeutumista.
5. Kävelyvaikeus
Niin sanottu katkokävely voi olla seurausta selkäydinkanava-ahtaumasta. Kyseessä on tyypillisesti yli 60-vuotiaiden vaiva, ja se johtuu lanneselän kulumamuutoksista. Lyhyen kävelyn jälkeen jalkojen voimat häviävät, ja on pakko levätä. Pienen tauon jälkeen kävely taas onnistuu, mutta vaikeutuu taas voimien häviämisen tai säteilykipujen vuoksi.
Selkäydinkanava-ahtaumasta aiheutuvat oireet voivat aaltoilla ja helpottaa ajan myötä. Kuntoutukseen kuuluu kivunhoitoa, kävelyä ja jalkojen lihasten vahvistamisesta. Pyöräily ja vesijuoksu ovat selkäkipuiselle hyviä liikuntamuotoja jalkojen lihasten vahvistamiseen, koska niissä paino ei pääsääntöisesti ole selällä.
Osa selkäydinkanava-ahtaumasta kärsivistä potilaista hyötyy leikkauksesta. Leikattavista potilaista suurimmalla osalla hermopuristuksen aiheuttamat oireet ja alaraajasäteilykipu helpottavat. Kulumaprosessit ovat kuitenkin eteneviä, eikä leikkaus poista myöhempien ongelmien mahdollisuutta.
Katkokävelyvaikeuksia kannattaa lähteä selvittämään erityisesti ortopedin tai neurologin vastaanotolla.
Kävelyvaikeuksia voivat aiheuttaa myös jalkojen verenkiertovajaukset ja lonkan nivelrikot. Välilevytyrä voi aiheuttaa säteilyoireiden lisäksi myös katkokävelyä. Välilevytyrän aiheuttamat oireet helpottavat yleensä 2–3 kuukaudessa.
6. Eteentaivutuksessa tuntuva kipu
Eteentaivutukseen liittyvä kipu ilmenee usein niin, että ihminen pystyy taipumaan eteenpäin, mutta ei pääsekään takaisin ylös reisiin tukeutumatta. Tällöin puhutaan epätukevuusoireista, jotka ovat usein kulumiin liittyviä vaivoja. Tällöin lääkäri selvittää, mitä on tehtävissä. Avainasemassa on keskivartalon lihaksien vahvistaminen ja painon pitäminen normaalina. Yleensä epätukevuusoireita hoidetaan kivunhoidolla ja kuntoutuksella. Jos tilanne ei näillä keinoilla kohene puolessa vuodessa, voidaan joissakin tapauksissa harkita leikkaushoitoa.
7. Toispuoleinen selkäkipu
Toispuoleisen selkäkivun selittävä tekijä voi olla loukkaantuminen ja esimerkiksi kipukohtaan tullut voimakas isku. Toispuoleista kipua voivat selittää myös selän rasitusmurtumat ja ongelmat selän pienissä nivelissä. Rasitusmurtumia saattaa esiintyä toispuoleisesti etenkin kasvuikäisillä nuorilla.
Vain toisella puolella selkää tuntuva kipu ei kuitenkaan aina tarkoita, että kivun juurisyy sijaitsisi samassa paikassa. Rangan tuntoaistimukset eivät ole yhtä tarkkoja kuin vaikkapa ihon, joten kivun aiheuttaja ei aina perusteella ole tarkasti paikannettavissakipukohdan perusteella. Toispuoleinen selkäkipu ei myöskään ole sellaisenaan merkki kasvaimesta, vaikka se usein huolettaakin ihmisiä.
8. Lepokipu ja liikekipu
Selän lepokipua pidetään usein epämiellyttävämpänä kuin liikekipua. Joskus lepokipu helpottaa liikkeessä, mutta yleensä lepokipu tarkoittaa, että kipeä kohta sattuu jatkuvasti. Tulehduskipu on usein pahempaa yöllä eli levossa.
Liikkeessä tuntuva selkäkipu voi johtua esimerkiksi selän nivelten kulumasta. Selässä voi olla myös jäykkyyttä, joka haittaa liikkumista halutulla tavalla.
Jos kyseessä on selän rasituskipu, on paikallaanolo yksi keino rauhoittaa kipua. Mikäli tietty liike tai asento tuottaa kipua, sitä kannattaa välttää väkisin vääntämisen sijaan. Kevyttä liikkeellä oloa pitäisi kuitenkin jatkaa sekä lepo- että liikekivussa.
Liikekivun syynä voi olla myös selän hallinnan pettäminen tietyssä asennossa. Fysioterapeutti on tässäkin tilanteessa hyvä tuki, sillä lihasten vahvistaminen auttaa. Fysioterapeutti osaa valita sopivia vahvistavia liikkeitä sekä ohjata niiden suorittamisessa.
Tunnista nämä!
Selkäkipuun liittyvät vakavat oireet, jotka on syytä tutkia heti:
• Sietämätön kipu missä tahansa asennossa
• Kipuun liittyy kuumetta
• Pidätyskyvyn menettäminen tai rakon tyhjentämisen vaikeus
• Laajeneva ja voimakas puutuminen raajassa tai lantion alueella
• Äkilliset halvausoireet
• Loukkaantumisen jälkeinen voimakas kipu, etenkin, jos on syytä epäillä murtumaa.
Asiantuntijana Ortonin selkäortopedi Ville Puisto.