Ajankohtaista

Miten selkäydinkanavan ahtauma oireilee ja miten sitä hoidetaan?

Video on nyt katsottavissa YouTubessa:

Selkäviikon yleisöluento ti 15.10.2024 Kampin palvelukeskuksessa.
Luennoitsijana selkäortopedi Ville Puisto, Orton.
Yhteistyössä Selkäliitto ja Orton.

Ville Puiston vastauksia luennon jälkeen esitettyihin yleisökysymyksiin:

1.Voisiko kerrata miten erottaa lonkan nivelrikon ja selkäydinkanavan ahtauman oireiden ero(t)?

Tavallisimpia oireita lannerangan alueen selkäydinkanavan ahtaumassa on alaselästä alaraajoihin säteilevä kipu, johon voi liittyä vastaavilla alueilla tuntuvaa puutumista ja pistelyä sekä kipujen pahentuminen ja voimattomuus jaloissa kävellessä.  Lonkan nivelrikon tavallisin oire on kävellessä tuleva nivusen/pakaran kipu, joka helpottaa levossa.

2.Kaularangan ahtaumaleikkaus – tehdäänkö niitä ja auttaako kävelyvaikeuksiin?

Kyllä tehdään. Jos selkäydin on kaularangan tasolla puristuksissa on oireena yleensä puutumista ja pistelyä yläraajoissa, mutta oireena olla myös olla kävelyn vaikeutta ja jalkojen holtittomuutta. Kaularankaperäisten ongelmien hoito kuuluu neurokirurgian alaan.

3. Onko vinkkejä miten ilmaista kipu lääkärin vastaanotolla siten, että lääkäri ottaa sen tosissaan eikä vähättele kipua?

Selkäkivulle ei aina ole osoitettavissa tarkkaa syytä ja kyse voi olla myös selän toiminnallisesta ongelmasta. Muun muassa nämä voivat joskus vaikeuttaa selkävaivojen tulkintaa, kipua ei kuitenkaan tule vähätellä.

Lääkärin työtä auttaa, jos osaa kertoa tarkasti missä kohtaa vartaloa ja millaisissa tilanteissa kipu tuntuu, millä asteikolla kivun tuntee ja millaista haittaa kipu tuottaa arkeen, työhön, liikkumiseen tai nukkumiseen.

4. Miksi istumista tulee välttää selkäleikkauksen jälkeen?

Selän leikkausalueella on tavallisesti leikkauksen jälkeisinä viikkoina rasitusherkkyyttä ja kipeytymistaipumista, jota pidempään istuminen voi provosoida.

5. Itselläni kaularangassa kulumat ja madaltumaa vasenvoittoisesti sekä samat alaselässä plus kolme kolme pientä pullistumaa. Nyt alkaa istuminen olemaan hankalaa. Puutumista ja selän vinoutumista, eli hyvin hankalaa on. Miten pitää suhtautua. Eli lääkäriin uudelleen?

Kyllä lääkäriin kannatta hakeutua uudelleen, jos oireet pitkittyvät ja niistä on merkittävästi haittaa. Hoitomahdollisuuksia on hyvä kartoittaa, jos aiemmista hoidoista ei ole saanut riittävästi apua.

6.Voiko 24-vuotiaalla miehellä olla selkäydinkanavan ahtaumaa. Hermoperäistä kipua ollut useita vuosia. Kipu ilmenee paikallaan ollessa istuen tai seisten.

Kyllä voi olla. Tavallisin aiheuttaja siinä iässä on keskeisesti sijaitseva välilevyn pullistuma, kulumaperäiset ahtaumat ilmaantuvat tyypillisesti yli 50 vuoden iässä.

7. L4/5 prolapsi vasemmassa kontaktissa L4 hermojuureen , ei merkittävää ahtaumaa. Onko leikkausaihe?

Leikkaushoidon aihe on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Jos merkittävää hermopinnettä ei  kuvantamissa ole havaittavissa, on leikkauksesta saatava hyöty epävarmempaa, eikä se yleensä ole ensisijainen hoitomuoto.

8. Lig. flavum paksuuntunut. Lisääntyykö paksuus oireiden pahentuessa?

Selkäydinkanavassa sijaitseva keltainen ligamentti (ligamentum flavum) paksuuntuu välilevyn korkeuden menetyksen ja kulumamuutosten edetessä. Kun nikamavälin korkeus on kokonaan me

9. Lipomatoosi ydinkanavassa. Ennuste?

Lipomatoosin aiheuttamassa selkäydinkanavan ahtaumassa hermorakenteita ahtauttaa selkäydinkanavassa sijaitseva rasvakudos. Jos rasvakudosta saa kehosta vähennettyä painon pudotuksella, hermojen puristustila ja oireet sen myötä usein helpottavat.  Leikkauksen tuoma apu lipomatoosin aiheuttamassa ahtaumassa on epävarmempaa mm. koska lipomaatosilla on taipumus uusia leikkauksen jälkeen.

Ajankohtaista Orton uutiset

Karila ja Räsänen olympialaisiin lääkäreiksi

Kesäolympialaisiin valmistautuminen käy tällä hetkellä kuumimmillaan, ja moni urheilija metsästää yhä kiivaasti paikkaansa olympiajoukkueessa. Lippunsa tapahtumassa ovat jo varmistaneet joukkueen lääkärit, Ortonin ortopedit Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen, jotka odottavat tulevaa pestiään innostuneina: onhan kyseessä kunniatehtävä, jota tehdään puhtaasta rakkaudesta urheilua kohtaan.

Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.

Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia
ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.

Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen ovat Ortonissa toimivia kokeneita ortopedejä. Karilan erityisosaamista on urheilukirurgian lisäksi tekonivelkirurgia ja Räsäsellä erityisesti polven tähystys- ja olkapääkirurgia. Molempien mittava kokemus urheiluvammojen hoidossa juontaa juurensa heidän ammattiurheilijataustaansa: Karila on entinen MM-tason painija ja Räsänen yleisurheilija päälajinaan keskipitkän matkan juoksu.

Tulevat olympialaiset ovat Karilalle jo kuudennet, joissa hän toimii lääkärinä. Räsäselläkin on takana jo useammat vastaavat kilpailut lääkärin ominaisuudessa.

– Ensimmäistä kertaa olen ollut olympialaisissa itse urheilijana Suomen painijoukkueessa
vuonna 1992. Silloinen joukkuelääkäri piti meistä niin hyvää huolta, että nyt tavallaan maksetaan velkoja takaisin, Karila sanoo.

Suuren urheilujuhlan tunnelmaa aitiopaikalta

Monikaan ei välttämättä tiedä, että olympiajoukkueen huoltotiimin jäsenet, lääkärit mukaan lukien, toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.

– Kyseessä ei ole varsinaisesti työ. Hoidamme urheilijoita työksemme, mutta olympialaisiin lähdemme puhtaasti rakkaudesta urheiluun. Se on kunniatehtävä, jota ei tehdä rahan takia vaan mahdollisuudesta olla mukana edustamassa Suomea ja tukemassa urheilijoita, Karila ja Räsänen kertovat.

Heinäkuun lopulla koittava rupeama olympialaisissa kestää molemmilla noin 2–3 viikkoa. Olympiakylästä ei tuona aikana oikeastaan poistuta, ja Pariisin nähtävyyksiä saattaa korkeintaan nähdä vilaukselta kuljetusbussien ikkunoista. Harmaa arki on kokemuksesta kuitenkin hyvin kaukana.

– Elämme siellä omassa pienessä kuplassa. On aina hienoa nähdä, kuinka miljoonakaupungeissa hullaannutaan ja koko olympiakylä yhdessä elää ja hengittää urheilua. Tunteiden vuoristorata on suuri, ja koko joukkue kokee yhdessä niin voitot kuin pettymykset, Räsänen sanoo.

– Välillä siellä kentän laidalla jännittää enemmän kuin itse jännitti urheilijana, Karila lisää.

Tavoitteena tukea urheilijoita parhaaseen mahdolliseen suoritukseen

Sekä Karilalla että Räsäsellä on tuleviin kesäolympialaisiin yksi tärkein toive: että he olisivat joukkueen tarpeettomimpia henkilöitä, eli urheilijat pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina.

– Tietysti parasta olisi, ettei urheilijoille tulisi haavoja, vammoja tai vaikka flunssaa. Se on myös lääkärinä sydäntä särkevää, jos suoritus menee pilalle, vaikka flunssan takia, eikä meilläkään ole siihen mitään ihmerohtoja saatavilla, he toteavat.

Oma urheilutausta auttaa ymmärtämään olympialaisia kokemuksena myös urheilijan näkökulmasta. Vastaan voi tulla tilanteita, joissa joukkuelääkäri joutuu toppuuttelemaan urheilijaa, joka haluaa terveysriskinkin uhalla ottaa osaa kilpailuun.

– Olemme tosi inhimillisten asioiden kanssa tekemisissä, kun urheilijat ovat todella motivoituneita ja menestyksennälkäisiä. Oman taustamme vuoksi pystymme puhumaan samaa kieltä ja antamaan empatiaa oikeissa tilanteissa, Räsänen painottaa.

Millaista menestystä Suomelta voi sitten odottaa tulevissa kesäolympialaisissa? Sitä kumpikaan ei uskalla lähteä veikkaamaan.

– Urheilun suola on siinä, että voi sattua ihan mitä vain. Potentiaalisia voittajia voi olla yhdessä lajissa 6–8 urheilijaa. Se on aina päivän suorituksesta kiinni, mutta toki jos Suomi menestyy, on se myös meille suuri juhlan paikka.

Orton uutiset Ajankohtaista

Orton tulos 2023

Tekonivelleikkaukset siivittivät Ortonin hyvään tulokseen

Ortopedisiä erikoissairaanhoidon palveluja yksityisesti tuottavan sairaala Ortonin liikevaihto kasvoi vuoden 2023 aikana 24,3 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 19,7 % prosentin kasvua edellisvuodesta (20,2 meur). Tilikauden oikaistu liikevoitto oli 849 000 euroa.

Tekonivelleikkausten ennätysvuosi

”Ortonissa tehtyjen tekonivelleikkausten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2023 teimme yhteensä 1225 tekonivelleikkausta, eli reilut 100 leikkausta edellisvuotta enemmän. Tämä on ennätyksemme yli 10 vuoteen ja tekee Ortonista Suomen suurimman yksityisesti tekonivelleikkauksia tuottavan sairaalan. Volyymin kasvusta huolimatta olemme kyenneet pitämään hoitopalveluiden laadun korkeana hoidon turvallisuutta ja hoitotuloksia kuvaavilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi infektioiden määrä on pysytellyt alhaisella tasolla ja olemme valtakunnallisesti kärkeä tekonivelen alhaisen uusintaleikkausprosentin näkökulmasta” toteaa ylilääkäri Mikko Manninen.

Orton vakiinnuttanut roolinsa vaativan erikoissairaanhoidon yksityisenä tuottajana

”Keskittyminen vaativaan erikoissairaanhoitoon on haastanut Ortonin taloutta aikaisempina vuosina. Yksityinen terveyspalvelusektori on perinteisesti panostanut lyhyttä jälkihoitoa edellyttäviin nk. päiväkirurgisiin toimenpiteisiin. Orton on uinut vastavirtaan ja uskonut yksityisillä markkinoilla olevan tilaa myös raskaampaa infrastruktuuria, kuten 24/7 vuodeosaston ja lääkäripäivystystä edellyttävään toimintaan. Tämän takia Ortonissa voidaan tehdä tekonivelkirurgian lisäksi myös muuta vaativaa ja pitempää jälkihoitoa edellyttävää hoitoa kuten rankakirurgiaa” kertoo toimitusjohtaja Markus Orava. Arvokkaan lisän erikoissairaanhoidon palvelutarjontaan tuo HUSissa yksityisesti, virka-ajan ulkopuolella tehtävät toimenpiteet, joita Orton myös tarjoaa.

Orton on erikois­sai­raan­hoitoon keskit­tynyt yksityis­sai­raala. Tarjoamme ortopedian, kivun­hoidon ja kuntou­tuksen lisäksi myös HUS Helsingin yliopis­tol­lisen sairaalan hoito­pal­veluja yksityi­sesti. Toimimme Helsingin Ruskea­suolla sekä HUSin eri sairaa­loissa pääkau­pun­ki­seu­dulla.

Ajankohtaista

Juulia Turusen ja klinikkakoira Creman vastaanotot

Fysioterapeutti Juulia Turusen ja klinikkakoira Creman vastaanotot ovat alkaneet tammikuussa 2024.

Juulian työparina toimivalle Cremalle on opetettu haistamaan ja ilmaisemaan biomark­ke­reiden muutos kiputi­lan­teessa. Koira ilmaisee asiasta niin kauan kunnes kipua hoidetaan tavalla, joka auttaa.

Tästä kivunil­mai­susta hyötyvät eniten henkilöt, joiden kiputi­lanne vaihtelee kovasti ja kipu nousee yllättäen ilman ennak­ko­va­roi­tusta. Creman kanssa voidaan tehdä myös aktii­vista harjoit­telua, jossa vain mieli­ku­vitus on rajana.

Creman vastaan­ot­toajat ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kerrallaan 60 min, josta aktii­vista työsken­telyä koiran kanssa on 30 min. Tämän jälkeen Cremalla on ”lakisää­teinen” tauko.

Creman aikojen varaus tapahtuu joko puheli­mitse numeroon 040 6300 740 tai voit jättää soitto­pyynnön teksti­vies­titse tai Juulian sähköpostiin.

Ajankohtaista

Muutoksia Ortonin kuntoutuspalveluissa

Tarjoamme poliklii­nista moniam­ma­til­lista kuntou­tusta ja kipupo­ti­laiden poliklii­nisia kuntou­tusar­vioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympäri­vuo­ro­kau­ti­sesti, eli talossa yöpymisen mahdol­lisuus päättyy vuoden vaihteessa.

Tiedo­tamme uusista kuntou­tus­muo­doista lähiai­koina tarkemmin.

Tiedustelut
Kuntoutusyhteyshenkilö Johanna Holma puh. 0400 245477 tai kuntoutus@orton.fi.

Orton uutiset Ajankohtaista

Ortonin Kipuklinikka valittiin Vuoden auttajaksi 2023

Suomen Kipu ry on valinnut vuoden auttajaksi 2023 Orton Kipuklinikan kiitoksena hyvästä työstä kipupotilaiden parissa. Yhteistyössä Tempurin kanssa myönnetty lahjakortti ojennettiin Ortonin asiantuntijoille I love me -messuilla 22.9.2023.

Messuilla kuultiin puheenvuoro aiheesta: Mikä on unen merkitys kivunhoidossa? Asiantuntijoina olivat Suomen Kipu ry toiminnanjohtaja Jenni Tarhanen, Ortonin Kipuklinikan sairaanhoitajat Satu Walsh ja Juuso Saarinen sekä Tempurin nukkumisergonomian asiantuntija Tommi Närvänen. Kuvassa takana myös Ortonin Kipuklinikan johtava lääkäri Kristiina Kokkonen.