Bussilinjan 506 päätepysäkki on poikkeuksellisesti Ruskeasuon hallilla, eikä bussi tule lainkaan Tenholantielle Ortonin eteen. Bussi palaa normaalille reitille arviolta 31.12.2024.
Pysäkit Ruskeasuo (H2078), Kiskontie (H2080 ja H2081) ja Invalidisäätiö (H2083) ovat poissa käytöstä. Linjan lähin pysäkki on Nauvontie (2079), josta on noin 500 metriä Ortoniin.
Poikkeusreitin syynä on kaivutyö. Elleivät kaivutyöt viivästy, reitti palautuu ennalleen uuteen vuoteen mennessä.
Pahoittelemme reitin muutoksesta asiakkaillemme aiheutuvaa haittaa!
Sairaalan vuodeosasto 4 on suljettu 23.12.2024-6.1.2025.
Vuodeosasto 4 sulkeutuu 22.12.2024 klo 13.00.
Leikkausosasto, tarkkailu ja välinehuolto ovat suljettu 23.12.2024-6.1.2025.
Itsenäisyyspäivä perjantaina 6.12.2024.
Sairaalan vuodeosasto 4 sulkeutuu lauantaina 7.12.2024 klo 13.00.
Leikkaustoiminta jatkuu normaalisti 9.12.2024.
Fysioterapiapalveluita on saatavissa kaikkina arkipäivinä viikolla 52 ja 1.
Kesäolympialaisiin valmistautuminen käy tällä hetkellä kuumimmillaan, ja moni urheilija metsästää yhä kiivaasti paikkaansa olympiajoukkueessa. Lippunsa tapahtumassa ovat jo varmistaneet joukkueen lääkärit, Ortonin ortopedit Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen, jotka odottavat tulevaa pestiään innostuneina: onhan kyseessä kunniatehtävä, jota tehdään puhtaasta rakkaudesta urheilua kohtaan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia
ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen ovat Ortonissa toimivia kokeneita ortopedejä. Karilan erityisosaamista on urheilukirurgian lisäksi tekonivelkirurgia ja Räsäsellä erityisesti polven tähystys- ja olkapääkirurgia. Molempien mittava kokemus urheiluvammojen hoidossa juontaa juurensa heidän ammattiurheilijataustaansa: Karila on entinen MM-tason painija ja Räsänen yleisurheilija päälajinaan keskipitkän matkan juoksu.
Tulevat olympialaiset ovat Karilalle jo kuudennet, joissa hän toimii lääkärinä. Räsäselläkin on takana jo useammat vastaavat kilpailut lääkärin ominaisuudessa.
– Ensimmäistä kertaa olen ollut olympialaisissa itse urheilijana Suomen painijoukkueessa
vuonna 1992. Silloinen joukkuelääkäri piti meistä niin hyvää huolta, että nyt tavallaan maksetaan velkoja takaisin, Karila sanoo.
Suuren urheilujuhlan tunnelmaa aitiopaikalta
Monikaan ei välttämättä tiedä, että olympiajoukkueen huoltotiimin jäsenet, lääkärit mukaan lukien, toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.
– Kyseessä ei ole varsinaisesti työ. Hoidamme urheilijoita työksemme, mutta olympialaisiin lähdemme puhtaasti rakkaudesta urheiluun. Se on kunniatehtävä, jota ei tehdä rahan takia vaan mahdollisuudesta olla mukana edustamassa Suomea ja tukemassa urheilijoita, Karila ja Räsänen kertovat.
Heinäkuun lopulla koittava rupeama olympialaisissa kestää molemmilla noin 2–3 viikkoa. Olympiakylästä ei tuona aikana oikeastaan poistuta, ja Pariisin nähtävyyksiä saattaa korkeintaan nähdä vilaukselta kuljetusbussien ikkunoista. Harmaa arki on kokemuksesta kuitenkin hyvin kaukana.
– Elämme siellä omassa pienessä kuplassa. On aina hienoa nähdä, kuinka miljoonakaupungeissa hullaannutaan ja koko olympiakylä yhdessä elää ja hengittää urheilua. Tunteiden vuoristorata on suuri, ja koko joukkue kokee yhdessä niin voitot kuin pettymykset, Räsänen sanoo.
– Välillä siellä kentän laidalla jännittää enemmän kuin itse jännitti urheilijana, Karila lisää.
Tavoitteena tukea urheilijoita parhaaseen mahdolliseen suoritukseen
Sekä Karilalla että Räsäsellä on tuleviin kesäolympialaisiin yksi tärkein toive: että he olisivat joukkueen tarpeettomimpia henkilöitä, eli urheilijat pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina.
– Tietysti parasta olisi, ettei urheilijoille tulisi haavoja, vammoja tai vaikka flunssaa. Se on myös lääkärinä sydäntä särkevää, jos suoritus menee pilalle, vaikka flunssan takia, eikä meilläkään ole siihen mitään ihmerohtoja saatavilla, he toteavat.
Oma urheilutausta auttaa ymmärtämään olympialaisia kokemuksena myös urheilijan näkökulmasta. Vastaan voi tulla tilanteita, joissa joukkuelääkäri joutuu toppuuttelemaan urheilijaa, joka haluaa terveysriskinkin uhalla ottaa osaa kilpailuun.
– Olemme tosi inhimillisten asioiden kanssa tekemisissä, kun urheilijat ovat todella motivoituneita ja menestyksennälkäisiä. Oman taustamme vuoksi pystymme puhumaan samaa kieltä ja antamaan empatiaa oikeissa tilanteissa, Räsänen painottaa.
Millaista menestystä Suomelta voi sitten odottaa tulevissa kesäolympialaisissa? Sitä kumpikaan ei uskalla lähteä veikkaamaan.
– Urheilun suola on siinä, että voi sattua ihan mitä vain. Potentiaalisia voittajia voi olla yhdessä lajissa 6–8 urheilijaa. Se on aina päivän suorituksesta kiinni, mutta toki jos Suomi menestyy, on se myös meille suuri juhlan paikka.
Viimeisimmässä Työterveyslääkäri-lehdessä 4/2023 julkaistiin ortopedi Heikki Östermanin artikkeli selkäpotilaan hoidosta.
Artikkelin johdanto:
Yleensä selkävaivojen hoito sujuu konservatiivisesti hoitosuositusten mukaan. Joskus oireilu ja työkyvyttömyys kuitenkin pitkittyvät eivätkä lääkitys ja seuranta enää auta. Milloin selän kuvantamistutkimuksia kannattaisi harkita ja milloin potilas pitäisi ohjata ortopedin konsultaatioon ja leikkausharkintaan?
Tutkimusryhmämme vastaanotti 11.1.2024 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön 20 000 € apurahan lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Tieteellinen tutkimusryhmä koostuu Ortonin, HUSin, Jyväskylän yliopiston ja 4Fysio Oy:n tutkijoista.
Tutkimuksemme aihe on fasciamanipulaatio cerebral palsy (CP)-lapsen kuntoutuksessa.
Tarkoituksena on tehdä laadullinen haastattelututkimus CP-lapsen vanhemmille ja fysioterapeutille ja havainnoida, miten faskiamanipulaatio vaikuttaa tutkittavan koulunkäyntiin, arjessa selviytymiseen ja kuntoutumiseen.
Tieteellinen tutkimus Ortonissatehdään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puitteissa. Väitöstutkimukset julkaistaan osana omaa Tieteellinen tutkimus Orton -julkaisusarjaa. Tutkimuksen avulla kehitetään Ortonin hoidon vaikuttavuutta ja seurataan hoitotuloksia. Tuloksia hyödynnetään terveydenhuollon kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Riippumaton tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin STM:n valtion yliopistotasoisille tutkimuksille valtion tutkimusrahoitus -järjestelmästä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka edistää lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvointia Suomessa sekä ylläpitää Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa kotimuseota.
Juulian työparina toimivalle Cremalle on opetettu haistamaan ja ilmaisemaan biomarkkereiden muutos kiputilanteessa. Koira ilmaisee asiasta niin kauan kunnes kipua hoidetaan tavalla, joka auttaa.
Tästä kivunilmaisusta hyötyvät eniten henkilöt, joiden kiputilanne vaihtelee kovasti ja kipu nousee yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Creman kanssa voidaan tehdä myös aktiivista harjoittelua, jossa vain mielikuvitus on rajana.
Creman vastaanottoajat ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kerrallaan 60 min, josta aktiivista työskentelyä koiran kanssa on 30 min. Tämän jälkeen Cremalla on ”lakisääteinen” tauko.
Creman aikojen varaus tapahtuu joko puhelimitse numeroon 040 6300 740 tai voit jättää soittopyynnön tekstiviestitse tai Juulian sähköpostiin.
Tarjoamme polikliinista moniammatillista kuntoutusta ja kipupotilaiden polikliinisia kuntoutusarvioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympärivuorokautisesti, eli talossa yöpymisen mahdollisuus päättyy vuoden vaihteessa.
Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tarkoittaa botox-pistosta, joka ohjataan ruokatorven yläsulkijan lihakseen.
Röyhtäily on luonnollinen osa ihmisen elämää
Pienellä osalla ihmisistä on kuitenkin ongelmana kyvyttömyys röyhtäistä. Vaiva on pitkään ollut huonosti tunnettu, mutta viime vuosina sitä ovat tutkineet niin korva-, nenä- ja kurkkutautien, gastroenterologian kuin foniatrian asiantuntijatkin.
Taudista on kertynyt lisääntyvästi uutta tietoa. On osoitettu, että röyhtäisykyvyttömillä potilailla ruokatorven yläsulkija ei avaudu normaalisti, ja vatsalaukusta ulos pyrkivä ylimääräinen ilma ei pääse ylöspäin. Hyvänä hoitomuotona röyhtäisykyvyttömyyteen käytetään botox-pistosta, joka ohjataan juuri kyseiseen ruokatorven yläsulkijan lihakseen. Ortonilla vaivaa hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri Ahmed Geneid, jolla pitkä kokemus röyhtäisykyvyttömyyden hoidosta Ääniklinikalla.
Sonja sai avun botox-hoidosta
Sonja on nuorehko, muutoin terve ihminen, joka on kärsinyt ongelmasta pitkään.
-Vaiva on minulla ollut niin kauan kuin muistan. Se on heikentänyt elämänlaatua ja aiheuttanut hyvin epämukavaa oloa – erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, joissa on syötävää ja juotavaa tarjolla. Huono olo on ilmennyt voimakkaana ilmanpaineen tunteena rintalastan takana ja vatsan turvotuksena, puristavana kurkussa. Ruokatorvesta voi kuulua hassuja ääniä.
Oireiden perusteella Ortonissa todettiin, että Sonjalla on selvä röyhtäyskyvyttömyys (R-CPD). Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tehtiin Sonjalle Ortonin Ääniklinikalla.
Nukutus
Nukutuksessa tehdyssä toimenpiteessä ruokatorven yläsulkijan lihakseen pistettiin botoxia, joka ikään kuin lamautti lihaksen tilapäisesti. Sen jälkeen lihas ”oppi” toimimaan siten kuin sen pitää. Nyt sulkija avautuu normaalisti silloin, kun vatsalaukussa olevan ylimääräisen ilman pitää päästä ruokatorvesta ylöspäin ja pois elimistöstä.
– Leikkaus meni kaikin puolin hyvin, ja minulla oli koko ajan hyvin turvallinen olo. Vointiani seurattiin tarkkaan.
Arjen helpotus
Sonja on lopputulokseen tyytyväinen.
– Toimenpide on ehdottomasti helpottanut arkeani. En edelleenkään ole kyennyt ”isoon ja miehekkääseen” röyhtäisyyn, mutta esimerkiksi vichyä juodessani ilmaa pääsee poistumaan ruokatorven kautta, eikä samanlaista turvotusta ja muita ikäviä tuntemuksia pääse syntymään.
– On kiva, että kuumana päivänä voin juoda lasin vichyä tai juhlistaa ystävää lasillisella skumppaa ilman, että tarvitsee miettiä, koska tulee huono olo ja poistua sitten kesken kaiken.
