Sairaalan vuodeosasto 4 on suljettu 23.12.2024-6.1.2025.
Vuodeosasto 4 sulkeutuu 22.12.2024 klo 13.00.
Leikkausosasto, tarkkailu ja välinehuolto ovat suljettu 23.12.2024-6.1.2025.
Itsenäisyyspäivä perjantaina 6.12.2024.
Sairaalan vuodeosasto 4 sulkeutuu lauantaina 7.12.2024 klo 13.00.
Leikkaustoiminta jatkuu normaalisti 9.12.2024.
Fysioterapiapalveluita on saatavissa kaikkina arkipäivinä viikolla 52 ja 1.
Kesäolympialaisiin valmistautuminen käy tällä hetkellä kuumimmillaan, ja moni urheilija metsästää yhä kiivaasti paikkaansa olympiajoukkueessa. Lippunsa tapahtumassa ovat jo varmistaneet joukkueen lääkärit, Ortonin ortopedit Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen, jotka odottavat tulevaa pestiään innostuneina: onhan kyseessä kunniatehtävä, jota tehdään puhtaasta rakkaudesta urheilua kohtaan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia
ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen ovat Ortonissa toimivia kokeneita ortopedejä. Karilan erityisosaamista on urheilukirurgian lisäksi tekonivelkirurgia ja Räsäsellä erityisesti polven tähystys- ja olkapääkirurgia. Molempien mittava kokemus urheiluvammojen hoidossa juontaa juurensa heidän ammattiurheilijataustaansa: Karila on entinen MM-tason painija ja Räsänen yleisurheilija päälajinaan keskipitkän matkan juoksu.
Tulevat olympialaiset ovat Karilalle jo kuudennet, joissa hän toimii lääkärinä. Räsäselläkin on takana jo useammat vastaavat kilpailut lääkärin ominaisuudessa.
– Ensimmäistä kertaa olen ollut olympialaisissa itse urheilijana Suomen painijoukkueessa
vuonna 1992. Silloinen joukkuelääkäri piti meistä niin hyvää huolta, että nyt tavallaan maksetaan velkoja takaisin, Karila sanoo.
Suuren urheilujuhlan tunnelmaa aitiopaikalta
Monikaan ei välttämättä tiedä, että olympiajoukkueen huoltotiimin jäsenet, lääkärit mukaan lukien, toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.
– Kyseessä ei ole varsinaisesti työ. Hoidamme urheilijoita työksemme, mutta olympialaisiin lähdemme puhtaasti rakkaudesta urheiluun. Se on kunniatehtävä, jota ei tehdä rahan takia vaan mahdollisuudesta olla mukana edustamassa Suomea ja tukemassa urheilijoita, Karila ja Räsänen kertovat.
Heinäkuun lopulla koittava rupeama olympialaisissa kestää molemmilla noin 2–3 viikkoa. Olympiakylästä ei tuona aikana oikeastaan poistuta, ja Pariisin nähtävyyksiä saattaa korkeintaan nähdä vilaukselta kuljetusbussien ikkunoista. Harmaa arki on kokemuksesta kuitenkin hyvin kaukana.
– Elämme siellä omassa pienessä kuplassa. On aina hienoa nähdä, kuinka miljoonakaupungeissa hullaannutaan ja koko olympiakylä yhdessä elää ja hengittää urheilua. Tunteiden vuoristorata on suuri, ja koko joukkue kokee yhdessä niin voitot kuin pettymykset, Räsänen sanoo.
– Välillä siellä kentän laidalla jännittää enemmän kuin itse jännitti urheilijana, Karila lisää.
Tavoitteena tukea urheilijoita parhaaseen mahdolliseen suoritukseen
Sekä Karilalla että Räsäsellä on tuleviin kesäolympialaisiin yksi tärkein toive: että he olisivat joukkueen tarpeettomimpia henkilöitä, eli urheilijat pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina.
– Tietysti parasta olisi, ettei urheilijoille tulisi haavoja, vammoja tai vaikka flunssaa. Se on myös lääkärinä sydäntä särkevää, jos suoritus menee pilalle, vaikka flunssan takia, eikä meilläkään ole siihen mitään ihmerohtoja saatavilla, he toteavat.
Oma urheilutausta auttaa ymmärtämään olympialaisia kokemuksena myös urheilijan näkökulmasta. Vastaan voi tulla tilanteita, joissa joukkuelääkäri joutuu toppuuttelemaan urheilijaa, joka haluaa terveysriskinkin uhalla ottaa osaa kilpailuun.
– Olemme tosi inhimillisten asioiden kanssa tekemisissä, kun urheilijat ovat todella motivoituneita ja menestyksennälkäisiä. Oman taustamme vuoksi pystymme puhumaan samaa kieltä ja antamaan empatiaa oikeissa tilanteissa, Räsänen painottaa.
Millaista menestystä Suomelta voi sitten odottaa tulevissa kesäolympialaisissa? Sitä kumpikaan ei uskalla lähteä veikkaamaan.
– Urheilun suola on siinä, että voi sattua ihan mitä vain. Potentiaalisia voittajia voi olla yhdessä lajissa 6–8 urheilijaa. Se on aina päivän suorituksesta kiinni, mutta toki jos Suomi menestyy, on se myös meille suuri juhlan paikka.
Ajanvaraus on avoinna läpi kesän arkisin 24.6.-5.8.24 klo 7.45-16 (norm. ma-to 7.45-18 ja pe 7.45 -16). Huom! Ajanvaraus poikkeuksellisesti auki 5.8.24 klo 12.00-16.00.
Orton Tenholantiellä fysio- ja toimintaterapian palveluita tarjolla rajoitetusti koko kesän.
HUSin toimipisteissä Ortonin vastaanottoja ja leikkauspalveluita on tarjolla rajoitetusti läpi kesän.
Vastaanottoja voi varata nettiajanvarauksen kautta tai puhelimitse ajanvarauksesta 09 4748 2705. HUSin toimenpidepalveluja voi tiedustella Toimenpidetiimiltä ma-pe klo 9-14 puh. 09 4748 2704. Toimenpidetiimi on kesätauolla 8.7- 28.7.24 välisen ajan sekä poikkeuksellisesti suljettu maanantaina 5.8.2024.
Orton Tenholantien osastot ovat suljettuna seuraavasti
Leikkausosasto, tarkkailu, välinehuolto ja ortopedinen vuodeosasto on suljettuna 1.7.-5.8.24.
Kipupoliklinikka on suljettuna 1.7.-28.7.24. ja 5.8.24.
Lääkäreiden vastaanotot, laboratorio, röntgen, ilmoittautuminen/kassa suljettuna 1.7 -28.7.24. ja 5.8.24.
Ajanvaraus – ja vastaanottotoimintaan liittyvissä asioissa pyydämme olemaan yhteydessä Ortonin ajanvaraukseen ja toimenpideasioissa (=yksityispotilaiden hoito HUSin
toimipisteissä) toimenpidetiimiin (puhelinnumerot yllä viestissä).
Ortopedisiä erikoissairaanhoidon palveluja yksityisesti tuottavan sairaala Ortonin liikevaihto kasvoi vuoden 2023 aikana 24,3 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 19,7 % prosentin kasvua edellisvuodesta (20,2 meur). Tilikauden oikaistu liikevoitto oli 849 000 euroa.
Tekonivelleikkausten ennätysvuosi
”Ortonissa tehtyjen tekonivelleikkausten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2023 teimme yhteensä 1225 tekonivelleikkausta, eli reilut 100 leikkausta edellisvuotta enemmän. Tämä on ennätyksemme yli 10 vuoteen ja tekee Ortonista Suomen suurimman yksityisesti tekonivelleikkauksia tuottavan sairaalan. Volyymin kasvusta huolimatta olemme kyenneet pitämään hoitopalveluiden laadun korkeana hoidon turvallisuutta ja hoitotuloksia kuvaavilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi infektioiden määrä on pysytellyt alhaisella tasolla ja olemme valtakunnallisesti kärkeä tekonivelen alhaisen uusintaleikkausprosentin näkökulmasta” toteaa ylilääkäri Mikko Manninen.
Orton vakiinnuttanut roolinsa vaativan erikoissairaanhoidon yksityisenä tuottajana
”Keskittyminen vaativaan erikoissairaanhoitoon on haastanut Ortonin taloutta aikaisempina vuosina. Yksityinen terveyspalvelusektori on perinteisesti panostanut lyhyttä jälkihoitoa edellyttäviin nk. päiväkirurgisiin toimenpiteisiin. Orton on uinut vastavirtaan ja uskonut yksityisillä markkinoilla olevan tilaa myös raskaampaa infrastruktuuria, kuten 24/7 vuodeosaston ja lääkäripäivystystä edellyttävään toimintaan. Tämän takia Ortonissa voidaan tehdä tekonivelkirurgian lisäksi myös muuta vaativaa ja pitempää jälkihoitoa edellyttävää hoitoa kuten rankakirurgiaa” kertoo toimitusjohtaja Markus Orava. Arvokkaan lisän erikoissairaanhoidon palvelutarjontaan tuo HUSissa yksityisesti, virka-ajan ulkopuolella tehtävät toimenpiteet, joita Orton myös tarjoaa.
Orton on erikoissairaanhoitoon keskittynyt yksityissairaala. Tarjoamme ortopedian, kivunhoidon ja kuntoutuksen lisäksi myös HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan hoitopalveluja yksityisesti. Toimimme Helsingin Ruskeasuolla sekä HUSin eri sairaaloissa pääkaupunkiseudulla.
Paluuta huipulle rakentava jääkiekkoilija Jesse Puljujärvelle, 25, on tehty molempiin lonkkiin uudelleenpinnoitus New Yorkissa. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Karila Ortonista kertoo Ylen haastattelussa mitä lonkkien uudelleenpinnoituksessa tehdään. Karila useita kertoja toiminut Suomen olympiajoukkueen lääkärinä.
Tuomo Karila kertoo, ettei lonkkien uudelleenpinnoituksia tehdä Suomessa tällä hetkellä ollenkaan.
Viimeisimmässä Työterveyslääkäri-lehdessä 4/2023 julkaistiin ortopedi Heikki Östermanin artikkeli selkäpotilaan hoidosta.
Artikkelin johdanto:
Yleensä selkävaivojen hoito sujuu konservatiivisesti hoitosuositusten mukaan. Joskus oireilu ja työkyvyttömyys kuitenkin pitkittyvät eivätkä lääkitys ja seuranta enää auta. Milloin selän kuvantamistutkimuksia kannattaisi harkita ja milloin potilas pitäisi ohjata ortopedin konsultaatioon ja leikkausharkintaan?
Tutkimusryhmämme vastaanotti 11.1.2024 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön 20 000 € apurahan lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Tieteellinen tutkimusryhmä koostuu Ortonin, HUSin, Jyväskylän yliopiston ja 4Fysio Oy:n tutkijoista.
Tutkimuksemme aihe on fasciamanipulaatio cerebral palsy (CP)-lapsen kuntoutuksessa.
Tarkoituksena on tehdä laadullinen haastattelututkimus CP-lapsen vanhemmille ja fysioterapeutille ja havainnoida, miten faskiamanipulaatio vaikuttaa tutkittavan koulunkäyntiin, arjessa selviytymiseen ja kuntoutumiseen.
Tieteellinen tutkimus Ortonissatehdään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puitteissa. Väitöstutkimukset julkaistaan osana omaa Tieteellinen tutkimus Orton -julkaisusarjaa. Tutkimuksen avulla kehitetään Ortonin hoidon vaikuttavuutta ja seurataan hoitotuloksia. Tuloksia hyödynnetään terveydenhuollon kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Riippumaton tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin STM:n valtion yliopistotasoisille tutkimuksille valtion tutkimusrahoitus -järjestelmästä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka edistää lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvointia Suomessa sekä ylläpitää Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa kotimuseota.
Suomen Kipu ry on valinnut vuoden auttajaksi 2023 Orton Kipuklinikan kiitoksena hyvästä työstä kipupotilaiden parissa. Yhteistyössä Tempurin kanssa myönnetty lahjakortti ojennettiin Ortonin asiantuntijoille I love me -messuilla 22.9.2023.
Messuilla kuultiin puheenvuoro aiheesta: Mikä on unen merkitys kivunhoidossa? Asiantuntijoina olivat Suomen Kipu ry toiminnanjohtaja Jenni Tarhanen, Ortonin Kipuklinikan sairaanhoitajat Satu Walsh ja Juuso Saarinen sekä Tempurin nukkumisergonomian asiantuntija Tommi Närvänen. Kuvassa takana myös Ortonin Kipuklinikan johtava lääkäri Kristiina Kokkonen.
Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tarkoittaa botox-pistosta, joka ohjataan ruokatorven yläsulkijan lihakseen.
Röyhtäily on luonnollinen osa ihmisen elämää
Pienellä osalla ihmisistä on kuitenkin ongelmana kyvyttömyys röyhtäistä. Vaiva on pitkään ollut huonosti tunnettu, mutta viime vuosina sitä ovat tutkineet niin korva-, nenä- ja kurkkutautien, gastroenterologian kuin foniatrian asiantuntijatkin.
Taudista on kertynyt lisääntyvästi uutta tietoa. On osoitettu, että röyhtäisykyvyttömillä potilailla ruokatorven yläsulkija ei avaudu normaalisti, ja vatsalaukusta ulos pyrkivä ylimääräinen ilma ei pääse ylöspäin. Hyvänä hoitomuotona röyhtäisykyvyttömyyteen käytetään botox-pistosta, joka ohjataan juuri kyseiseen ruokatorven yläsulkijan lihakseen. Ortonilla vaivaa hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri Ahmed Geneid., jolla pitkä kokemus röyhtäisykyvyttömyyden hoidosta Ääniklinikalla.
Sonja sai avun botox-hoidosta
Sonja on nuorehko, muutoin terve ihminen, joka on kärsinyt ongelmasta pitkään.
-Vaiva on minulla ollut niin kauan kuin muistan. Se on heikentänyt elämänlaatua ja aiheuttanut hyvin epämukavaa oloa – erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, joissa on syötävää ja juotavaa tarjolla. Huono olo on ilmennyt voimakkaana ilmanpaineen tunteena rintalastan takana ja vatsan turvotuksena, puristavana kurkussa. Ruokatorvesta voi kuulua hassuja ääniä.
Oireiden perusteella Ortonissa todettiin, että Sonjalla on selvä röyhtäyskyvyttömyys (R-CPD). Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tehtiin Sonjalle Ortonin Ääniklinikalla.
Nukutus
Nukutuksessa tehdyssä toimenpiteessä ruokatorven yläsulkijan lihakseen pistettiin botoxia, joka ikään kuin lamautti lihaksen tilapäisesti. Sen jälkeen lihas ”oppi” toimimaan siten kuin sen pitää. Nyt sulkija avautuu normaalisti silloin, kun vatsalaukussa olevan ylimääräisen ilman pitää päästä ruokatorvesta ylöspäin ja pois elimistöstä.
– Leikkaus meni kaikin puolin hyvin, ja minulla oli koko ajan hyvin turvallinen olo. Vointiani seurattiin tarkkaan.
Arjen helpotus
Sonja on lopputulokseen tyytyväinen.
– Toimenpide on ehdottomasti helpottanut arkeani. En edelleenkään ole kyennyt ”isoon ja miehekkääseen” röyhtäisyyn, mutta esimerkiksi vichyä juodessani ilmaa pääsee poistumaan ruokatorven kautta, eikä samanlaista turvotusta ja muita ikäviä tuntemuksia pääse syntymään.
– On kiva, että kuumana päivänä voin juoda lasin vichyä tai juhlistaa ystävää lasillisella skumppaa ilman, että tarvitsee miettiä, koska tulee huono olo ja poistua sitten kesken kaiken.
