Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla ja se on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022.
Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.
Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?
Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus 8-, 11- ja 18- vuotiaina.
Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.
Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys
Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.
”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.
Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.
Tutustu tutkimukseen: Aavikko A, Lohman M, Ristolainen L, Kautiainen H, Österman K, Schlenzka D, Lund T. ISSLS prize in clinical science 2022: accelerated disc degeneration after pubertal growth spurt differentiates adults with low back pain from their asymptomatic peers. Eur Spine J 2022 May;31(5):1080-1087
Tutkimusryhmä: LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS
Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.