Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.
Syöpäkeskuksessa puolestaan osa Ortonin syöpälääkäreiden vastaanotoista on nyt uudisrakennuksen 4. kerroksessa.
Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla ja se on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022.
Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.
Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?
Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus 8-, 11- ja 18- vuotiaina.
Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.
Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys
Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.
”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.
Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.
Tutkimusryhmä: LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS
Aktiivisesti liikkuvan, Suomen jääkiekkomaajoukkueen pitkäaikaisen valmentajan Hannu Aravirran vasen polvi alkoi kipeytyä viime kesän lopulla, ja syksyn mittaan kävely muuttui tuskalliseksi. Oma lääkäri ohjasi ortopedi Tuomo Karilan vastaanotolle Ortoniin. Tutkimusten jälkeen diagnoosi oli selvä: polvessa nivelrikko – edessä tekonivelleikkaus.
Leikkaus tehtiin tammikuussa, ja toipuminen on sen jälkeen edennyt hyvin. Aravirta on noudattanut tunnollisesti saamiaan kuntoutusohjeita, tehnyt polven liikkuvuusharjoituksia ja lisännyt hiljalleen kävelylenkkien pituutta.
Aravirta ja Karila tapasivat jälleen maaliskuussa kontrollikäynnillä. Karila tarkasteli polven liikeratoja ja kyseli tuntemuksista. Hyvin olivat liikeradat jo palautuneet, ja nyt oli lupa pidentää kävelylenkkejä sekä lisätä myös kuntopyöräharjoittelua.
– Oleellista alkuvaiheessa on maltti: pitää kuunnella kehoa, saada polviniveleen hyvät liikeradat ja antaa pehmytosien parantua kunnolla. Vasta näiden jälkeen on voimaharjoitusten aika, tähdentää Karila.
Aravirta on Karilan mukaan ihanteellinen potilas, joka ymmärtää maltin merkityksen.
– Joskus nuorempia, liian kilpailuhenkisiä tekonivelpotilaita joutuu enemmänkin toppuuttelemaan.
Urheilutausta tuo perspektiiviä ortopedin työhön
Tuomo Karila on entinen MM-tason painija, jolla on omakohtaista kokemusta polven nivelrikosta ja tekonivelleikkauksesta.
– Urheilijatausta antaa perspektiiviä – rasituksen sieto on hyvin yksilöllistä. Lisäksi omakohtainen kokemukseni polviongelmista on auttanut ymmärtämään, että jokainen etenee kuntoutumisessaan omaa tahtia. Sitä yritän kaikille potilailleni tähdentää.
Ortonissa Karila tekee paitsi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, myös muita ortopedisia toimenpiteitä. Hän hoitaa mm. urheiluvammoja.
Kympin arvoista palvelua
Hannu Aravirta on tyytyväinen paitsi kuntoutuvaan, kivuttomaan polveensa, myös hoitokokonaisuuteen Ortonissa.
– Sain leikkausta edeltävällä käynnillä erittäin hyvän kokonaiskuvan tulevasta leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta. Osastolla olin kaksi yötä leikkauksen jälkeen, ja fysioterapeutti antoi tarkat ohjeet kotikuntoutukseen. Ortopedini Tuomo oli käytettävissä puhelimen päässä, jos jotain huolta tai kysyttävää ilmenisi. Suuret kiitokset Ortonin henkilökunnalle – sain kympin arvoista palvelua!
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.
Kristiina Kokkonen on valmistunut fysiatrian erikoislääkäriksi vuonna 2014 ja työskennellyt Ortonissa siitä alkaen. Ennen lääketieteen opintoja hän opiskeli myös fysioterapeutiksi.
Moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 2015 vammautunut Pekka (nimi muutettu) on yksi Ortonin Kipuklinikan asiakkaista. Hänelle jäi onnettomuudesta krooninen neuropaattinen kiputilanne oikean hartian, rintakehän ja yläraajan alueelle. Keväällä 2019 Pekka aloitti fysio- ja toimintaterapian Ortonissa. Tavoitteena on ollut parantaa kivunhallintaa ja oikean yläraajan toimintakykyä sekä vahvistaa kehon hahmotusta.
Pekalla on tukenaan myös kipukoira Sulo (nimi muutettu).
Koiran hajureseptorit haistavat välittäjäaineiden
ja hormonitasojen muutoksi
Koirien erinomaista hajuaistia hyödynnetään terveydenhuollossa eri sairauksien hoidossa. Hajureseptoreidensa avulla koira pystyy haistamaan ihmiskehossa avulla tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi kivun aikana elimistö erittää sylkeen tiettyjä välittäjäaineita ja hormoneja, joita tähän tehtävään koulutetut koirat pystyvät haistamaan jo niiden erittymisen alkuvaiheessa.
Koiria onkin koulutettu tunnistamaan ja ilmaisemaan kohtauksittain alkavaa kipua – esimerkiksi migreeniä, neuropaattista kipua sekä CRPS:n eli kroonisen kipuoireyhtymän kipukohtauksia. Koirat voivat haistaa myös tunnetiloja, esimerkiksi pelkoa.
Pekka ja kipukoira Sulo alkoivat työskennellä yhdessä kesällä 2020. Sen mahdollisti lahjoitusvaroin suoritettu kipukoirakoulutus pilottiprojektina.
Ennen Sulon tuloa ja fysioterapian alkua Pekalla oli kipukohtauksia viikottain, ja hän joutui hakeutumaan kipujen vuoksi päivystykseen jopa pari kertaa kuukaudessa. Toistuvat vaikeat kipukohtaukset heikensivät elämänlaatua ja toimintakykyä merkittävästi.
Sulon päivittäiset ulkoilut rytmittävät nyt Pekan päivää ja ylläpitävät säännöllistä ulkonaliikkumista.
Kipuun aiemmin liittynyt pelko on muuttunut kokeilunhaluksi. Pekka on oppinut luottamaan siihen, että Sulo ilmaisee käyttäytymisellään tulevasta kipukohtauksesta. Erityisesti Sulon ennakointi kiputilanteissa on lisännyt uskallusta lähteä tekemään asioita.
Pekka kertookin ”heittäytyneensä Sulon armoille ”luottaen siihen, että Sulo hoitaa työnsä.
Kiputuntemukset vähentyneet
Pekka kokee, että Sulon ennakoivan toiminnan myötä kiputuntemukset ovat lievittäneet ja kipupiikit ovat madaltuneet. Pekalla on edelleen vaikeahoitoinen ja laaja-alainen kiputilanne, ja kivusta on huomattavaa toiminnallista haittaa.
Fysioterapiassa Pekka kykenee tekemään enemmän asioita, koska voi luottaa Sulon merkkaukseen.
Kipukoiran hyöty yksilöllistä
Kipukoiran tuomat hyödyt ovat yksilöllisiä. Osalla kipukoiran käyttäjistä vakavat kipukohtaukset ovat jääneet kokonaan pois, ja monet kokevat olonsa turvallisemmaksi nyt.
Pasi Virtanen tuli ensimmäisen kerran Ortonin asiakkaaksi jo parikymmentä vuotta sitten. Vaikeita hermovauriokipuja lähdettiin hoitamaan Kipuklinikalla, missä ensimmäisenä toimenpiteenä asennettiin selkäydinstimulaattori.
Sen lisäksi Pasi on saanut Ortonista vaikeisiin kipuihinsa monenlaista apua. Säännölliset kipukuntoutusjaksot ovat olleet osa kokonaishoitoa. Niin ikään iso merkitys on ollut erikoispsykologi, kipututkija Tage Oreniuksella, jonka avulla Pasi on oppinut psyykkistä kivunhallintaa ja elämään kivun kanssa sovussa.
Pasi Virtasen Mr. Pain -kirja
Pasi kertoo tarinansa kirjassaan Mr Pain – keskusteluja kivun kanssa. Katso stream kirjan julkistamistilaisuudesta. Alla ääninäyte kirjan ensimmäisestä luvusta. Kirja on ostettavissa mm. Suomalaisesta Kirjakaupasta.
Ortonissa lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa olleet potilaat kokevat saaneensa tekonivelleikkauksella lisää toimintakykyä ja parantunutta elämänlaatua. Tämä käy ilmi hoidon laatua mittaavasta Oxford-oirekyselystä, johon on kerätty vuosina 2017-2019 Ortonissa leikattujen potilaiden arviot omasta toimintakyvystään.
Hoidon laatua on mitattu systemaattisesti Ortonissa jo pitkään. Sairaalan oma tekonivelrekisteri vointi- ja toimintakykyarviointeineen on aloitettu jo 1980-luvulla.
”Vuonna 2017 siirryimme enemmän potilaskohtaiseen oirekyselyyn laajalti käytetyn Oxford-lomakkeen käyttöönoton myötä”, kertoo ylilääkäri Mikko Manninen.
Nivelen toimintakyvyssä merkittävä parannus
Kaksivaiheisessa, ennen leikkausta ja 1-2 vuotta leikkauksen jälkeen tehtävässä Oxford-oirekyselyssä potilas arvioi omaa toimintakykyään, kipua ja elämänlaatua. Ensimmäisen analysoidun aineiston mukaan potilaiden toimintakyky koheni sekä lonkka- että polvileikkauksen jälkeen merkittävästi, ja erityisen hyvin se koheni lonkkaleikkauksen jälkeen.
”Lonkkaleikkauksen tulokset potilaiden kokemina ovat yleensäkin paremmat kuin polvileikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta on helpompaa. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen toipuminen etenee hiukan hitaammin, ja lisäksi potilaan omalla aktiivisuudella – huolellisella ja pitkäjänteisellä kuntoutuksella on iso merkitys hyvän lopputuloksen kannalta”, sanoo Manninen.
Toimintakykyä mittaavan Oxford-mittariston maksimipistemäärä on 48. Yli 40 pisteen tulokset kertovat nivelen toimivan normaalisti. Ortonin potilaiden mediaanit olivat:
polvinivel
ennen leikkausta 25
tekonivelleikkauksen jälkeen 45
lonkkanivel
ennen leikkausta 24
tekonivelleikkauksen jälkeen 48
Vuosittain Ortonissa tehdään yli 500 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Lähiaikoina Ortonissa on valmius aloittaa myös päiväkirurgiset tekonivelleikkaukset valikoiduille, tähän toimenpidemuotoon soveltuville potilaille.
Hermopinteen aikaansaanut nesterakkula poistettiin – kivut hävisivät
Pauli Kääriäinen on Kotkan suunnalla asuva, hyväkuntoinen 78-vuotias yrittäjä, joka painaa vielä täyttä päivää hyvillä mielin.
Joulukuussa 2019 kuitenkin arjen touhut katkesivat kuin seinään. Selkä-, pakara- ja alaraajakivut iskivät yhtäkkiä voimalla ja mies pystyi hädin tuskin liikahtamaan.
Yksityisellä lääkäriasemalla Kotkassa selvisi kivuille syy: kuluman seurauksena syntynyt nikamavälin hermojuurta painava nesteinen rakkula eli synoviaalikysta. Ne ovat oireilevina harvinaisempia kuin lannerangan välilevyluiskahdukset.
– Kivut olivat sietämättömät ja halusin hoitoon heti kun mahdollista. En halunnut jäädä jonottamaan leikkausta pitkäksi aikaa.
Kääriäisen sairaanhoitajatytär selvitteli yhdessä kotkalaisen lääkärin Kalervo Nykäsen kanssa vaihtoehtoja ja toi kivuliaan isänsä Helsinkiin HYKSin yksityissairaalaan neurokirurgian professorin Mika Niemelän vastaanotolle.
– Heti minut nähdessään Niemelä totesi, että hyvä mies, teidän pitää päästä leikkaukseen ensi tilassa ja kivut jäävät silloin tänne, kertoo Kääriäinen.
Leikkaus tehtiin viikon sisällä vastaanottokäynnistä. Se tehtiin Töölön sairaalan neurokirurgisella leikkausosastolla virka-ajan ulkopuolella, kuten kaikki HYKSin yksityissairaalan leikkaukset. Silloin tiloissa ei ole julkisen puolen suunniteltua leikkaustoimintaa.
Synoviaalikystan poisto on leikkauksena varsin yksinkertainen.
”Nikamaväliin mennään pienestä reiästä selkäpuolelta ja hermojuurta painava nesterakkula poistetaan, näin hermopinne saadaan helpottamaan”, kertoo Niemelä.
Nopea toipuminen takaisin arkeen
Kääriäinen toipui Töölön sairaalassa yhden vuorokauden. Hän on hoitoonsa enemmän kuin tyytyväinen.
– En voi kyllin kiittää. Niemelän toiminta oli aivan ensiluokkaista, samoin koko muun henkilökunnan. Ja mikä parasta, pahat hermokivut jäivät leikkauspöydälle, sanoo Kääriäinen.
Tammikuun 2020 puoliväliin mennessä arki on palautunut kutakuinkin uomiinsa. Pauli Kääriäinen puuhailee jälleen töidensä parissa, mm. omistamallaan kirpputorilla.
– Kyllä peruspäivän mittaan kertyy yli 10 000 askelta, se riittää minulle kuntoiluksi, hän naurahtaa.
Ravintoloitsija Kimmo Bergman oli viettänyt aktiivista elämää, kunnes kesällä 2019 tapahtui jotain. Äkillisesti alkaneet ja nopeasti pahentuneet kivut olkapään alueella ja koko käsivarressa aina ranteeseen ja sormiin saakka muuttivat arkielämän täysin. Hän joutui varsin nopeasti jäämään sairauslomalle.
“Vaiva esti normaalin elämän käytännössä täysin. Yöunet rajoittuivat muutamaan tuntiin, mikä nopeasti näkyi tuskaisuutena ja kärsimättömyytenä. Olin aiemmin aktiivinen kuntourheilija, mutta nyt koin pienestäkin tärähdyksestä lähes sietämätöntä kipua, minkä seurauksena liikkuminen rajoittui lähinnä ”hiipimiseen” paikasta toiseen.”
Magneettikuvassa vaivan syyksi selvisi kaularangan välilevyn pullistuma, johon leikkaushoito auttaa hyvin, jos vaiva ei hellitä seurannassa.
Kipujen keskellä kärsivällisyys oli koetuksella ja Bergman halusi päästä toimenpiteeseen nopeasti.
’‘Hankin internetin kautta tietoa mahdollisuuksista päästä leikkaukseen yksityisen sektorin kautta ja keskusteltuani vaihtoehdoista minua siihen saakka hoitaneen ortopedin kanssa päädyin ottamaan yhteyttä HYKSin yksityissairaalaan.”
Professori ja neurokirurgian erikoislääkäri Mika Niemelä on kokenut asiantuntija alallaan ja hän suoritti Bergmanin kaularankaleikkauksen.
”Kaularankaleikkauksessa poistetaan pullistuman lisäksi kulunut nikamavälilevy ja korvataan keinokappaleella, mikä estää nikamien painumisen yhteen. Näin saadaan hermojuuripuristus hellittämään ja oireet vähenemään”, kertoo Niemelä.
Arki normalisoitunut
Nyt leikkauksesta on kulunut vajaat kaksi kuukautta, ja Bergman on tyytyväinen.
“Leikkaus onnistui ja jatkuva särky on poistunut. Olen toipunut hyvin.”
Kuukauden kuluttua leikkauksesta Kimmo Bergman palasi töihin ja myös liikkuminen omien lempiharrastusten uinnin ja laskettelun parissa on jo alkanut. Keväämmällä kuvaan tulee myös pyöräily.
“On ollut yllätys, mitä muutaman kuukauden liikkumattomuus tekee fyysiselle kunnolle, mutta uskon muutaman kuukauden kuluttua olevani aika lailla ennallani.”
Hyvää huolenpitoa ja osaamista
Kimmo Bergman kokee saaneensa ensiluokkaista huolenpitoa HYKSin yksityissairaalan potilaana.
“Toiminnan ammattimaisuus ja henkilökunnan osaamisen taso tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ensimmäisestä puhelinsoitosta lääkärin viimeiseen kontrolliyhteydenottoon saakka minusta huolehdittiin hyvin.”
“Niin itse leikkaustiimi, hoitohenkilökunta kuin asioihin liittyvä toimistohenkilökuntakin oli ystävällistä ja otti hienosti huomioon tilanteen ainutlaatuisuuden potilaalle.”
Fuusiobiopsia on menetelmää, jossa yhdistetään reaaliaikainen ultraäänikuva ja aikaisemmin otettu magneettikuva. Menetelmän etuna on se, että hoitoa vaativat eturauhassyövät löytyvät varmemmin ja potilas saadaan hoitoon nopeammin. Lisäksi koepaloja tarvitaan vähemmän, joka säästää potilasta mahdollisten haittojen osalta.