Orton – Ruskeasuon ihmeestä nykypäivään
Tekonivel- ja selkäleikkauksistaan sekä kivunhoito- ja kuntoutuspalveluistaan tunnetun Ortonin juuret ulottuvat sota-aikaan ja Invalidisäätiön ortopediseen sairaalaan.
Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940, kun Suomi oli kokenut itsenäisyytensä kovimman koettelemuksen. Talvisodasta toipuva kansakunta ymmärsi, että isänmaata puolustaneet olivat oikeutettuja parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Heidän kuntouttamisekseen tarvittiin lääketieteellistä osaamista sekä koulutusta uusiin ammatteihin. Näitä tarjoamaan rakennettiin Helsingin Ruskeasuolle huoltolaitos, jossa Orton toimii edelleen. Ruskeasuon ihmeeksikin kutsuttu rakennus avasi ovensa 1942, ja siitä tuli yksi kansan itsenäisyystahdon ilmentymä.
Hoitofilosofia perustui jo varhain moniammatillisuuteen. Invalidisäätiön sairaalassa hoitoyhteistyöhön kytkettiin lääkärien ja hoitohenkilökunnan ohella lääkintävoimistelijat, psykologit, ammatinvalinnanohjaajat ja proteesiteknikot. Sairaala tunsi vastuunsa ei vain raajan, vaan koko ihmisen kohtalosta.
Ortopedian nousu
Sodissa vammautuneiden akuutein sairaalahoidon tarve väheni merkittävästi 1950-luvulle tultaessa. Antibiootit auttoivat nujertamaan luu- ja niveltuberkuloosin, ja polio väheni rokotteen ansiosta. Yhteiskunnan ja lääketieteen kehitys muuttivat myös sairaalan asiakaskuntaa. Teollistumisen ja liikenteen kasvun myötä hoitoon tuli entistä enemmän liikenne- ja työtapatapaturmissa loukkaantuneita, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisääntyivät väestön ikääntymisen myötä.
Invalidisäätiön sairaalan pitkät potilasjonot osoittivat, että ortopedisen kirurgian osaamista tarvittiin muuallakin Suomessa. Ortopedisiä osastoja alettiin perustaa 1960-luvulla keskussairaaloihin, ja Invalidisäätiön sairaalan asema alan tutkimus- ja opetussairaalana vahvistui.
Tekonivelkirurgian läpimurto
Ortopedinen hoito oli 1960-luvun alkuun asti ennen kaikkea virheasentojen ja toiminnallisten haittojen korjaamista mm. luudutuksin ja pehmytkudoskorjauksin. Tekonivelkirurgia mullisti nivelrikkopotilaiden hoidon, ja Invalidisäätiön sairaalasta tuli menetelmän edelläkävijä. Suomen ensimmäinen lonkan kokotekonivelleikkaus tehtiin sairaalassa vuonna 1967.
Invalidisäätiön sairaalan historiaan kuuluu lukuisia muitakin merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi maan ensimmäinen tähystysleikkaus tehtiin sairaalassa vuonna 1976.
Kuntoutus kokoaa voimat
Ortopedian ja tekonivelkirurgian kehitys edellytti myös lääkinnälliseltä kuntoutukselta uusia työtapoja. Ortopedit ja fysioterapeutit kehittivät sairaalassa uusia jälkihoitomenetelmiä potilaille, joille oli sovellettu uudenlaisia leikkausmenetelmiä. Hoidossa korostettiin asiakkaan omaa aktiivisuutta ja osallistumista, ja toiminta- ja fysioterapia tuotiin lähelle kuntoutujan arkea.
Kuntoutustoiminnan laajeneminen 1990- ja 2000-luvuilla oli osa kehityslinjaa, jossa kuntouttaminen alettiin nähdä entistä suuremman ihmisjoukon hoitomuotona. Ortonissa kuntoutettiin selkiä, tarjottiin vaikeavammaisille polikliinistä kuntoutusta ja ylläpidettiin työkykyä laitos- ja avokuntoutuksena. Fysioterapian kuntoutuspalveluja olivat ja ovat edelleen mm. perinteiset fysikaaliset hoidot ja erilaiset liike- ja liikuntahoidot.
Tutkimustyö hoidon tukena
Tieteellisen tutkimuksen tärkeys ymmärrettiin jo 1950-luvulla, kun talon lääkärit kiinnostuivat tutkimustyöstä havaittuaan ortopedisen potilasryhmän tarjoamat mahdollisuudet. Tutkimustyö oli välttämätöntä myös siksi, että säätiön sairaala toimi alusta lähtien ortopedien kouluttajana.
Ortopedian ja kuntoutuksen aloille suuntautunutta tutkimustyötä on tehty niin kokeellisen, kliinisen kuin soveltavan perustutkimuksen keinoin. Toiminta on ollut aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Monet tutkimukset ovat saaneet kansainvälisestikin laajaa huomiota ja tiedeyhteisön arvostamia palkintoja. Tutkimustyön keinot ja rahoitus ovat eläneet ajassa kohdaten kehitystarpeita ja haasteita siinä missä säätiön muukin toiminta, mutta toiminta on aina jatkunut.
Vuosien varrella on valmistunut mittava määrä väitöskirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. 1980-luvulla säätiö sai oman, yhä tänä päivänä väitöskirjoja julkaisevan tieteellisen julkaisusarjansa. Tutkimuksen avulla saatu tieto on luonut vankan pohjan Ortonin hoidon pitkäjänteiselle seurannalle ja kehittämiselle sekä sitä kautta hyville hoitotuloksille. Tieteellinen tutkimus on yksi Ortonin erityispiirteistä ja tukee monipuolisesti toiminnan kehitystä yhä tänä päivänä.
Markkinaehtoisuuden aikakausi alkaa
1980-luvun puolessavälissä Suomi ryhtyi sopeuttamaan talouttaan läntisten markkinoiden vaatimusten mukaiseksi vähentämällä säätelyä. Sosiaali- ja terveydenhuollolle tämä tarkoitti yksityisen palvelutuotannon kehittymistä, ja julkisia palveluja ryhdyttiin tuottamaan aiempaa moninaisemmin. Vuonna 1984 Invalidisäätiön sairaalan rahoittaminen siirtyi valtiolta kunnille. Tästä seurasi sairaalan talouteen liittyvää epävakautta, ja kilpailuvaltiksi nousi laadun lisäksi hinta.
Orton näkee päivänvalon
1990-luvun alun taantuman vuoksi kunnat säästivät veromarkkojaan, ja lähetteiden määrä sairaalaan väheni. Osin taloushaasteiden myötä sairaalan toiminta kehittyi 1990-luvulla valtionapulaitoksesta tehokkaaksi ja joustavaksi palveluyritykseksi. Sairaalassa alettiin etsiä uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja, ja sen palveluita alettiin hinnoitella ja myydä aiempaa systemaattisemmin. Uudeksi nimeksi tuli Orton.
Kivunhoidon kärjessä
Invalidisäätiön selkäkuntoutuksen piirissä käynnistyneestä kivun tutkimuksesta muodostui 1990-luvun alkupuolella uusi kuntoutusmuoto, kipukuntoutus. Kipupoliklinikka perustettiin vuonna 1995, ja sen toiminta laajeni suosion kasvaessa. Tapaturmapotilaiden ja neurologisten potilaiden kuntoutuksen tarve lisääntyivät jatkuvasti, ja myös hoitotakuu toi klinikalle lisää potilaita. Tänä päivänä Ortonin Kipuklinikka on tunnettu koko maassa.
HUS-yhteistyö vahvistuu
Terveydenhuollon palveluiden kilpailun kasvaessa Ortonin yksiköt alkoivat etsiä uusia kumppaneita. Potilaiden tarpeisiin rakennettiin uudenlaisia hoitoketjuja mm. Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa. Toimintakulttuuria muutti merkittävästi myös Ortonin yhtiöittäminen vuonna 2010, mikä merkitsi uutta askelta kohti liiketaloudellisin periaattein toimivaa yrityskulttuuria.
Vakuutusyhtiöiden kautta tulevat sekä itse maksavat potilaat alkoivat vaikuttaa Ortonin asemaan markkinoilla. Siinä missä Ortonin kilpailijat olivat ennen olleet yliopistollisia keskussairaaloita, nyt sellaisiksi muodostuivat suuret, yksityiset terveyspalvelutoimijat.
2010-luvulla Orton ja HUS aloittivat entistä tiiviimmän yhteistyön mm. neurokirurgisten potilaiden hoitamisessa. Yhteistyön tiivistyminen oli Ortonille merkittävä kehityssuunta. Kehitys kulminoitui vuonna 2017 yrityskauppaan, jossa HUS osti 90 % Ortonin osakekannasta.
Yrityskauppa nähtiin luonteva jatkumona Ortonin liiketoiminnan kehittämiselle. Samalla HUS sai helpotusta tilaongelmiinsa ja entistä paremmat mahdollisuudet hoitaa mm. ulkomaisia potilaita. Helsingin Sanomat kirjoitti Ortonin oston olevan yksi tapa, jolla HUS paransi omaa kapasiteettiaan ja valmistautui edessä siintäneeseen terveydenhuollon valinnanvapauteen.
Maan monipuolisin vaativaa erikoissairaanhoitoa tuottava yksityissairaala syntyy
Vuonna 2020 Orton ja HYKSin, HUSin yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottanut organisaatio yhdistyivät. Sulautumisen ansiosta ortopediaan ja kivunhoitoon erikoistunut Orton laajensi palvelutarjontansa mm. neurokirurgiaan ja urologiaan. Toiminta laajeni Ruskeasuolta HUSin eri toimipisteisiin, joissa HUSin lääkärit ottavat potilaita vastaan virka-aikansa ulkopuolella.
Yhdistymisellä haettiin synergiaetuja ja luotiin muista selkeästi erottuva toimija palvelemaan yksityispotilaita, vakuutusyhtiöitä ja muita sairaaloita. Tähtäimessä oli myös aiempaa parempi taloudellinen kannattavuus.
Yhdistyminen osoittautui hyväksi päätökseksi. Tänä päivänä Orton on Suomen ainoa yksityissairaala, joka tarjoaa tasokkaan ortopedisen hoidon, kivunhoidon ja kuntoutuksen lisäksi yliopistosairaalan korkean vaativuustason leikkauksia. Tekonivelkirurgian hoitotulokset ovat alansa kärkeä, ja asiakkaiden tyytyväisyys on erittäin hyvällä tasolla. Korkeasta laadusta kertovat myös vähäinen uusintaleikkausten tarve ja matalat infektioluvut. Ortonissa potilaat pääsevät hoitoon nopeasti, ja heille pystytään tarjoamaan uusinta diagnostiikkaa ja hoitoteknologiaa.
Ortonin toiminnan ydin on pysynyt samana läpi vuosikymmenten: sairaala auttaa asiakkaitaan kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua, hyödyntäen moniammatillista asiantuntemusta, tieteellistä tutkimusta ja uraauurtavia edistysaskeleita.
Lähteet
Aalto, Maija: ’Hus ostaa Ortonin ja vuokraa leikkaussaleja Ruskeasuolta’. Helsingin Sanomat. 27.10.2017. Verkkosivu: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000005426498.html. Viitattu 10. tammikuuta 2025.
Alaranta, H., Martikainen, O., Mehto, M., Mänttäri, E., Ritsilä, V. & Slätis, P.: Invalidisäätiön historia. Invalidisäätiö, 1990.
HUS: ’HUS ostaa enemmistöosuuden Orton Oy:stä ja vuokraa sairaalatiloja Invalidisäätiöltä’. Mediatiedote 20.11.2017. Verkkosivu: https://www.sttinfo.fi/tiedote/64827037/hus-ostaa-enemmistoosuuden-orton-oysta-ja-vuokraa-sairaalatiloja-invalidisaatiolta?publisherId=23980819. Viitattu 10.1.2025.
HUS: ’HYKSin yksityissairaala ja Orton yhdistyvät’. Mediatiedote 17.1.2020. Verkkosivu: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69872863/hyksin-yksityissairaala-ja-orton-yhdistyvat?publisherId=23980819. Viitattu 10.1.2025.
Laakso, Mikko: Esteitä poistamassa, uutta luomassa. Invalidisäätiö, 2015.
Live-säätiö: Live-säätiön historia. Verkkosivu: https://www.livesaatio.fi/tietoa-meista/historia. Viitattu 10. tammikuuta 2025.
Sutinen, Teija: ’Helsinkiläissairaala Husin ja Mehiläisen yhteisomistukseen – päätös jakoi Husin hallituksen kahteen leiriin’. Helsingin Sanomat. 20.11.2017. Verkkosivu: https://www.hs.fi/talous/art-2000005457070.html. Viitattu 10.1.2025.
Kuvat: Ortonin kuva-arkisto.